5 tapaa, joista vastuun välttely voi näkyä arjessa

Vastuun välttely ei aina näy suorana kieltäytymisenä tai räikeänä valehteluna. Se voi ilmetä myös riitoina, syyllisten etsimisenä ja yrityksinä hallita muiden reaktioita. Yksittäinen tilanne ei määrittele kenenkään luonnetta, mutta toistuva toimintamalli voi heikentää luottamusta nopeasti.

Vastuullisuus tarkoittaa kykyä tarkastella oman toiminnan vaikutuksia, tunnustaa virheet ja korjata aiheuttamansa vahinko. Suoraselkäinenkään ihminen ei onnistu tässä aina, sillä puolustautuminen on hyvin inhimillinen reaktio arvosteluun.

Ongelmalliseksi tilanne muuttuu, jos vastuu siirtyy järjestelmällisesti kaikille muille. Ihminen voi selittää jokaisen virheensä olosuhteilla, muiden käytöksellä tai sillä, että hänet ymmärrettiin väärin.

Psykologi ja ihmissuhdeasiantuntija Margaret Paul kuvaa toimintamallia, jossa vaikeita tunteita yritetään käsitellä syyttämällä ja kontrolloimalla muita. Hänen mukaansa suuttumus voi toimia suojana esimerkiksi epävarmuudelle, yksinäisyydelle ja torjutuksi tulemisen pelolle.

Tällaiset selitykset eivät tee vahingollisesta käytöksestä hyväksyttävää. Ne voivat kuitenkin auttaa ymmärtämään, miksi pelkkä järkipuhe ei aina muuta ihmisen toimintaa.

1. Hän yrittää hallita muita suuttumuksella ja syyttelyllä

Vastuuta välttelevä ihminen voi ajatella saavansa haluamansa, kun hän korottaa ääntään, syyllistää tai tekee erimielisyydestä toiselle mahdollisimman epämiellyttävän. Tavoitteena ei silloin ole enää ongelman ratkaiseminen vaan vastapuolen painostaminen.

Menetelmä saattaa toimia hetkellisesti. Toinen voi myöntyä pelosta, uupumuksesta tai halusta saada riita päättymään, mutta myöntyminen ei tarkoita, että hän olisi muuttanut mielipidettään tai hyväksynyt kohtelun.

Pitkällä aikavälillä painostaminen synnyttää helposti etäisyyttä ja vastarintaa. Ihminen saattaa tulkita tämän uudeksi todisteeksi siitä, että muut ovat hankalia, vaikka heidän vetäytymisensä on seurausta hänen omasta käytöksestään.

2. Yhteys toisiin syntyy jatkuvasti riitojen kautta

Joillekin avoin ja haavoittuva keskustelu tuntuu vaarallisemmalta kuin riiteleminen. Omista tarpeista, peloista tai yksinäisyydestä puhumisen sijasta ihminen voi synnyttää konfliktin, joka takaa ainakin jonkinlaisen kontaktin toiseen.

Riita voi näin muuttua vääristyneeksi tavaksi hakea yhteyttä. Kun toinen puolustautuu ja jatkaa väittelyä, huomio pysyy tilanteessa. Jos hän kieltäytyy osallistumasta, riidan aloittanut voi puolestaan kokea itsensä hylätyksi.

Toistuva konflikti ei aina ole tietoista manipulointia. Olennaista on huomata kaava: syntyykö riitoja juuri silloin, kun pitäisi puhua rehellisesti läheisyydestä, epävarmuudesta tai avun tarpeesta?

3. Sisäinen epävarmuus peittyy vallankäytön alle

Voimakkaasti käyttäytyvä ihminen voi ulospäin vaikuttaa itsevarmalta, vaikka hänen toimintansa kumpuaisi epävarmuudesta. Muiden hallitseminen tarjoaa hetkellisen tunteen voimasta silloin, kun oma olo on turvaton.

Todellinen itseluottamus ei kuitenkaan perustu siihen, että muut saadaan tottelemaan. Kestävämpi hallinnan tunne syntyy kyvystä säädellä omaa toimintaa, kestää eriäviä mielipiteitä ja myöntää, ettei kaikkea voi kontrolloida.

Alhainen itsetunto ei itsessään tee ihmisestä epärehellistä tai vastuuttomasti käyttäytyvää. Monet epävarmat ihmiset kohtelevat muita hyvin. Ratkaisevaa on se, käyttääkö ihminen omaa pahaa oloaan oikeutuksena muiden painostamiseen.

4. Haavoittuvat tunteet muuttuvat vihaksi

Viha voi olla helpompi tunne kuin häpeä, pelko, yksinäisyys tai avuttomuus. Se antaa energiaa ja hetkellisen kokemuksen siitä, että tilanne on omassa hallinnassa.

Jos ihminen ei tunnista vihan alla olevia tunteita, hän saattaa etsiä jatkuvasti ulkopuolista syyllistä oloonsa. Silloin rakentava keskustelu vaikeutuu, koska huomio pysyy toisen virheissä eikä siinä, mitä ihminen itse kokee ja tarvitsee.

Omien tunteiden tunnistaminen ei tarkoita sitä, että suuttumuksesta pitäisi luopua kokonaan. Viha voi kertoa esimerkiksi loukkauksesta tai rikotusta rajasta. Vastuun ottaminen tarkoittaa sitä, että tunne ilmaistaan ilman uhkailua, nöyryyttämistä tai vahingoittamista.

5. Kaikki oma paha olo selitetään muiden aiheuttamaksi

Vastuuta välttelevässä ajattelussa muut ihmiset nähdään oman tunne-elämän täydellisinä hallitsijoina. Jos olen vihainen, jonkun muun täytyy olla syyllinen. Jos olen pettynyt, jonkun muun pitää muuttaa toimintaansa, jotta oloni helpottuu.

Tällainen ajattelu voi johtaa loputtomaan vaatimusten ketjuun. Koska kukaan ei pysty säätelemään toisen kaikkia tunteita, pettymyksiä syntyy jatkuvasti lisää ja vastuu niistä siirretään jälleen ympärillä oleville.

Tässä tarvitaan kuitenkin tärkeä rajaus. Toisen kaltoinkohtelu, petos, väkivalta tai muu vahingollinen teko voi aivan aidosti aiheuttaa kärsimystä. Loukatun ihmisen vastuulla ei ole ottaa syytä teosta, jonka joku toinen teki.

Oman tunne-elämän vastuullinen käsittely tarkoittaa sitä, että ihminen päättää, miten hän reagoi tapahtuneeseen, hakee tarvittaessa tukea ja asettaa rajoja. Se ei tarkoita vahingon vähättelyä eikä tekijän vapauttamista vastuusta.

Vastuullisuus näkyy siinä, mitä virheen jälkeen tapahtuu

Vastuuta ei voi arvioida sen perusteella, tekeekö ihminen virheitä. Niitä tekevät kaikki. Paljon olennaisempaa on, pystyykö hän kuuntelemaan palautetta, tarkastelemaan omaa osuuttaan ja pyytämään anteeksi ilman ehtoja.

Aito anteeksipyyntö ei siirrä huomiota loukatun reaktioon. Se nimeää teon, tunnistaa sen vaikutuksen ja kertoo, mitä ihminen aikoo tehdä toisin.

Jos vastassa on jatkuvaa syyttelyä, keskustelun voi yrittää palauttaa konkreettiseen tapahtumaan. Mitä tehtiin, mitä siitä seurasi ja miten tilanne korjataan? Sivupoluille, vanhoihin riitoihin ja henkilökohtaisiin hyökkäyksiin ei tarvitse lähteä mukaan.

Toisen puolesta ei silti voi ottaa vastuuta. Jos ihminen ei suostu näkemään omaa osuuttaan ja reagoi jokaiseen rajaan uudella hyökkäyksellä, oman etäisyyden lisääminen voi olla terveempi ratkaisu kuin saman väittelyn jatkaminen.

Yksittäinen puolustautuva reaktio ei vielä kerro vastuuttomuudesta tai suoraselkäisyyden puutteesta. Varoittava merkki on pitkäaikainen kaava, jossa vahingot toistuvat, syyllinen löytyy aina muualta eikä käytös muutu lupauksista huolimatta.