Rautakaupan myynti kääntyi laskuun – datakeskukset selittävät rakentamisen ristiriitaa

Rakentamisen elpymisestä on nähty merkkejä, mutta rautakaupat eivät vielä hyödy noususta. Alan myynti kääntyi jälleen hienoiseen laskuun, ja uusien rakennuslupien kasvu liittyy pitkälti datakeskuksiin. Remontointia yritetään vauhdittaa korotetulla kotitalousvähennyksellä.

Keväällä nähty piristyminen jäi rautakaupassa lyhyeksi. Rauta- ja sisustustarvikekaupan yhdistyksen RASI ry:n torstaina 15. lokakuuta julkaisema toimialatilasto kertoo alan myynnin vähentyneen heinä–syyskuussa 0,5 prosenttia. Vuoden toisella neljänneksellä myynti oli vielä kasvussa.

Puolen prosentin muutos ei ole suuri, mutta sen ajoitus on alalle hankala. Kevät ja kesä ovat rautakauppojen vilkkainta aikaa, sillä silloin tehdään paljon remontteja sekä piha- ja rakennustöitä. RASI ry:n toimitusjohtaja Riikka Vaajan mukaan myynnin toipuminen vaatisi yksittäisiä valoisia merkkejä laajempaa kysynnän kasvua.

Rakennuslupien kasvu ei tarkoita asuntorakentamisen nousua

Rakentamisen tilastoista löytyy ensi silmäyksellä aivan toisenlainen lukema. Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä oli elokuun 2025 ja heinäkuun 2026 välisenä aikana 16 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kasvua selittävät kuitenkin ennen kaikkea tieto- ja viestintätekniikan rakennukset, kuten datakeskukset ja laitetilat. Samaan aikaan asuinrakennusten rakennuslupien kuutiomäärä väheni 12 prosenttia ja aloitettujen rakennushankkeiden kuutiomäärä seitsemän prosenttia. Luvissa näkyvä kasvu ei siis tarkoita, että uusia koteja tai tavallisia remontteja tehtäisiin vastaavasti enemmän.

RASI ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Jani Karotie muistuttaa, että suurten datakeskus- ja infrahankkeiden rinnalle tarvittaisiin myös kotitalouksien rakennus- ja remontointihankkeita. Niiden käynnistäminen riippuu pitkälti siitä, kuinka turvalliseksi ihmiset kokevat oman taloutensa.

Remontin kotitalousvähennys nousi 2 100 euroon

Remontointiin tuli tällä viikolla myös konkreettinen kannustin. Verohallinnon mukaan kotitalousvähennyksen henkilökohtainen enimmäismäärä nousee vuosiksi 2026 ja 2027 aiemmasta 1 600 eurosta 2 100 euroon. Yritykseltä ostetusta vähennyskelpoisesta työstä voi vähentää 40 prosenttia aikaisemman 35 prosentin sijasta.

Korotus koskee takautuvasti jo vuoden 2026 alusta maksettuja töitä. Kotitalousvähennyksessä on edelleen 150 euron vuosittainen omavastuu, eikä vähennystä saa rakennustarvikkeista tai matkakuluista. Jos esimerkiksi remonttilaskun vähennyskelpoinen työn osuus on 2 000 euroa eikä muuta kotitalousvähennystä ole käytetty, vähennys on omavastuun jälkeen 650 euroa.

Korotuksen voi huomioida saman tien tilaamalla uuden verokortin OmaVerossa tai myöhemmin täydentämällä veroilmoitusta. RASI ry pitää muutosta tervetulleena, mutta arvostelee sen ajoitusta: laki vahvistettiin vasta lokakuussa, kun tärkeä kesän remontointisesonki oli jo ohi.

Kuluttajan epävarmuus näkyy remonttipäätöksissä

Kaupan heikkoon kehitykseen liittyy myös suomalaisten varovaisuus. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattori oli syyskuussa −4,9, ja arviot oman talouden nykytilasta pysyivät heikkoina. Isompi remontti voi odottaa, vaikka sen toteuttamiseen olisi nyt tarjolla aiempaa suurempi verovähennys.

Rakentamisen elpymistä ei siksi voi vielä arvioida pelkkien rakennuslupien perusteella. Suuret hankkeet voivat kasvattaa tilastoja samaan aikaan, kun rautakaupassa odotetaan tavallisten kotitalouksien ostojen vilkastumista.