Huono uni yhdistyi Alzheimer-muutoksiin geneettisessä riskiryhmässä

Huonoksi koettu uni saattaa liittyä aivojen terveyteen erityisesti osalla iäkkäistä naisista. Pieni tutkimus havaitsi yhteyden uniongelmien, näkömuistin heikentymisen ja Alzheimerin tautiin liittyvän tau-proteiinin välillä, mutta tulokset eivät osoita syy-seuraussuhdetta.

Katkonainen tai muuten huonoksi koettu uni voi vaikuttaa seuraavan päivän vireyteen, keskittymiseen ja muistiin. Uuden tutkimuksen perusteella unen merkitys saattaa olla erityisen suuri iäkkäille naisille, joilla on kohonnut perinnöllinen riski sairastua Alzheimerin tautiin.

Psychology Todayn kirjoituksessa Olivia Horn ja Scott M. Hayes käsittelevät tutkimusta, jossa tarkasteltiin yli 65-vuotiaiden naisten unta, muistia, geneettistä riskiä ja Alzheimerin tautiin liittyviä muutoksia aivoissa.

Tulosten mukaan huonommaksi arvioitu uni yhdistyi heikompaan näkömuistiin ja suurempaan tau-proteiinin kertymiseen vain naisilla, joiden geneettinen Alzheimer-riski oli tutkimuksessa korkea.

Yhteyttä ei havaittu matalamman geneettisen riskin ryhmässä. Tutkimus oli kuitenkin pieni ja poikkileikkaava, joten sen perusteella ei voida päätellä, aiheuttaako huono uni aivomuutoksia vai heikentävätkö alkavat aivomuutokset unta.

Miksi tutkimuksessa keskityttiin naisiin?

Naiset sairastuvat Alzheimerin tautiin miehiä useammin ja raportoivat keskimäärin enemmän univaikeuksia. Siksi tutkijat halusivat selvittää, liittyykö unen laatu naisten muistiin ja aivoissa havaittavaan Alzheimer-patologiaan.

Tutkimus perustui Kalifornian yliopiston San Diegon Women Inflammation Tau Study -hankkeeseen. Mukana olleet naiset olivat vähintään 65-vuotiaita, ja heidän suvussaan oli esiintynyt dementiaa.

Muistia koskeviin analyyseihin osallistui 69 naista. Tau-proteiinin määrää kartoittaneisiin PET-kuvauksiin osallistui heistä 63.

Osallistujat arvioivat omaa unenlaatuaan kyselyllä. Lisäksi he tekivät sanallista ja visuaalista muistia mittaavia tehtäviä.

Geneettistä riskiä arvioitiin useiden geenien avulla

Alzheimerin taudin perinnöllisestä riskistä puhuttaessa mainitaan usein APOE-geenin e4-muoto. Se voi suurentaa sairastumisriskiä, mutta sen kantaminen ei tarkoita, että ihminen varmasti sairastuisi.

Tässä tutkimuksessa geneettistä alttiutta ei arvioitu vain yhden geenimuodon perusteella. Tutkijat käyttivät polygeenistä riskimittaria, jossa yhdistetään tietoa useista Alzheimerin tautiin liittyvistä geneettisistä tekijöistä.

Osallistujat jaettiin tämän perusteella korkeamman ja matalamman geneettisen riskin ryhmiin.

Geenit eivät yksin ratkaise sitä, kehittyykö ihmiselle Alzheimerin tauti. Riskiin vaikuttavat myös ikä, yleinen terveydentila ja monet elintapoihin sekä ympäristöön liittyvät tekijät.

Huono uni yhdistyi heikompaan näkömuistiin

Tutkimuksessa sanallista muistia arvioitiin tehtävällä, jossa osallistujat palauttivat mieleensä sanoja. Visuaalista muistia mitattiin puolestaan tehtävillä, joissa piti muistaa esineitä ja niiden sijainteja.

Korkeamman geneettisen riskin ryhmässä huonommaksi koettu uni yhdistyi heikompaan suoriutumiseen visuaalisen muistin tehtävissä.

Samanlaista yhteyttä ei havaittu sanallisen muistin tehtävissä eikä matalamman geneettisen riskin naisilla.

Psychology Todayn mukaan visuaalisen muistin tutkiminen voi olla naisilla erityisen hyödyllistä. Naiset suoriutuvat keskimäärin hyvin sanallisen muistin testeissä, mikä voi joissakin tapauksissa peittää hienovaraisia varhaisia muutoksia.

Aivoista löytyi enemmän tau-proteiinia

Tau on aivoissa normaalisti esiintyvä proteiini. Alzheimerin taudissa sen rakenne muuttuu ja proteiinia voi kertyä hermosolujen sisälle haitallisiksi vyyhdeiksi.

Tau-kertymät kuuluvat Alzheimerin taudin keskeisiin biologisiin tunnusmerkkeihin. Niitä voidaan tutkia esimerkiksi PET-kuvantamisen avulla.

Korkeamman geneettisen riskin naisilla huonommaksi koettu uni yhdistyi suurempaan tau-kuormaan aivojen limbisillä alueilla. Nämä syvällä aivoissa sijaitsevat alueet osallistuvat muun muassa muistin toimintaan ja voivat vaurioitua Alzheimerin taudin varhaisissa vaiheissa.

Yhteyttä ei havaittu kaikilla tutkituilla aivoalueilla eikä matalamman geneettisen riskin ryhmässä.

Uni ja Alzheimer-muutokset voivat vaikuttaa toisiinsa

Tutkimuksesta ei voida päätellä, kumpi ilmiöistä tulee ensin. Huono uni saattaa vaikuttaa aivojen kykyyn käsitellä ja poistaa aineenvaihdunnan tuotteita, mutta myös Alzheimeriin liittyvät varhaiset muutokset voivat häiritä unta sääteleviä aivoalueita.

Siksi unen ja aivomuutosten välinen suhde voi olla kaksisuuntainen. Unihäiriöt voivat mahdollisesti edistää haitallista kehitystä, ja kehittyvä sairausprosessi voi puolestaan heikentää unta.

Pelkkä huonosti nukuttu yö tai tavallinen ikääntymiseen liittyvä unen muuttuminen ei tarkoita, että ihmiselle olisi kehittymässä Alzheimerin tauti.

Jatkuvat univaikeudet on silti hyvä ottaa vakavasti, sillä niiden taustalla voi olla useita hoidettavia syitä.

Yksinkertainen unikysely voisi auttaa tunnistamaan riskin

Tutkimuksen tehnyt Kitty K. Lui kollegoineen arvioi, että unenlaatua kartoittava kysely voisi tulevaisuudessa tarjota edullisen ja helposti toteutettavan keinon tunnistaa ihmisiä, jotka saattaisivat hyötyä tarkemmasta seurannasta.

Pelkkää unikyselyä ei kuitenkaan voida käyttää Alzheimerin taudin diagnosoimiseen. Huono uni voi johtua esimerkiksi stressistä, masennuksesta, kivusta, vaihdevuosioireista, uniapneasta, lääkityksestä tai epäsäännöllisestä vuorokausirytmistä.

Myös muistivaikeuksilla voi olla lukuisia muita syitä kuin etenevä muistisairaus.

Tutkijoiden mukaan visuaalista muistia mittaavat tehtävät saattavat täydentää nykyisiä tutkimuksia etenkin naisilla, joiden perinnöllinen riski on kohonnut.

Voiko unen parantaminen pienentää sairastumisriskiä?

Tutkimus ei osoittanut, että unen parantaminen vähentäisi tau-proteiinin määrää tai estäisi Alzheimerin taudin kehittymisen.

Tutkijat pitävät kuitenkin mahdollisena, että unihäiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen voisi vahvistaa aivojen vastustuskykyä haitallisia muutoksia vastaan.

Tämän selvittämiseksi tarvitaan pitkäkestoisia tutkimuksia, joissa osallistujien unta, muistia ja aivomuutoksia seurataan vuosien ajan. Tarvitaan myös tutkimuksia siitä, muuttuvatko tulokset, kun unta parannetaan hoidolla.

Hyvästä unesta huolehtiminen on joka tapauksessa hyödyllistä esimerkiksi mielialalle, toimintakyvylle, sydänterveydelle ja aineenvaihdunnalle.

Tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää kaikkiin

Tutkimuksen osallistujamäärä oli pieni, ja kaikki osallistujat olivat vähintään 65-vuotiaita naisia, joiden suvussa oli esiintynyt dementiaa.

Aineisto koostui suurelta osin valkoihoisista osallistujista. Myös käytetty polygeeninen riskimittari perustui pitkälti eurooppalaistaustaisten ihmisten geneettisiin tietoihin.

Tuloksia ei siksi voida suoraan yleistää miehiin, nuorempiin ihmisiin tai kaikkiin väestöryhmiin.

Lisäksi unen laatua arvioitiin osallistujien omien kokemusten perusteella. Tutkimuksessa ei mitattu koko aineistolta unta esimerkiksi useiden öiden laboratoriotutkimuksilla tai aktiivisuusrannekkeilla.

Jatkuvat muutokset unessa ja muistissa kannattaa tutkia

Psychology Todayn käsittelemä tutkimus ei tarjoa yksinkertaista testiä, jolla oman Alzheimer-riskin voisi päätellä unen perusteella.

Se tuo kuitenkin lisätietoa siitä, että unen, perinnöllisen alttiuden ja aivoterveyden välinen yhteys voi vaihdella ihmisestä toiseen.

Jos univaikeudet jatkuvat pitkään, arjessa selviytymiseen vaikuttava muisti heikkenee tai läheiset huomaavat selviä muutoksia toimintakyvyssä, asia kannattaa ottaa esiin terveydenhuollossa.

Tutkimuksen tärkein havainto on, että huonoksi koettu uni yhdistyi Alzheimeriin liittyviin muutoksiin vain tietyssä riskiryhmässä. Se ei tarkoita, että uniongelmat aiheuttaisivat Alzheimerin taudin, mutta uni voi olla yksi hyödyllinen osa aivoterveyden kokonaisarviointia.