Moni epäilee itseään vielä silloinkin, kun häntä on kohdeltu väärin. "Liioittelenko?", "ymmärsinkö väärin?" tai "olenko liian herkkä?" ovat kysymyksiä, joita epäreilu kohtelu synnyttää.

Tämä ei ole sattumaa. Väärinkohtelu hämärtää rajat ja horjuttaa luottamusta omaan kokemukseen.

Jos tunnistat seuraavat merkit, tunne ei ole keksitty. Se on perusteltu.

1. Sinun kokemuksesi mitätöidään toistuvasti

Kun kerrot, että jokin satutti, vastaus on "et ymmärtänyt oikein" tai "tuo ei ollut tarkoitus". Yksittäinen väärinymmärrys on normaalia, mutta jatkuva mitätöinti ei.

Kun tunteesi ohitetaan systemaattisesti, sinua ei kohdata tasavertaisena.

2. Vastuu siirretään aina sinulle

Tilanteessa, jossa toinen loukkaa, keskustelu kääntyy siihen, miten sinä reagoit. Ongelma ei ole teko, vaan tapasi ottaa se vastaan.

Tämä saa sinut selittelemään olemassaoloasi sen sijaan, että loukkaus tunnistettaisiin.

3. Joudut jatkuvasti varomaan sanojasi

Huomaat muokkaavasi itseäsi, ettet ärsyttäisi, loukkaisi tai aiheuttaisi ristiriitaa. Et siksi, että olisit ilkeä, vaan koska tiedät, että pienikin asia voi kääntyä sinua vastaan.

Kun turva katoaa, kyse ei ole normaalista vuorovaikutuksesta.

4. Sinua rangaistaan rajoista

Kun sanot ei tai asetat rajan, seuraa kylmyyttä, vetäytymistä tai syyllistämistä. Rajasi tulkitaan hyökkäyksenä tai itsekkyytenä.

Terveessä suhteessa rajat herättävät kunnioitusta, eivät kostoa.

5. Sinut saadaan epäilemään omaa muistiasi tai järkeäsi

Tilanteita kielletään, sanoja kiistetään ja tapahtumia selitetään uudelleen niin, että alat epäillä itseäsi. "En ole koskaan sanonut noin" tai "keksit tuon" muuttuvat tutuksi.

Tämä ei ole väärinkäsitys. Se on todellisuudentajun horjuttamista.

Lopuksi

Jos tunnistit itsesi, et ole heikko, etkä kuvittele asioita. Sinua on kohdeltu väärin. Oikeutus omalle kokemukselle ei vaadi toisen hyväksyntää. Se syntyy siitä, että uskallat luottaa itseesi.

Kun lakkaat kyseenalaistamasta omaa todellisuuttasi, otat ensimmäisen askeleen kohti parempaa kohtelua.