Tyynyt ovat olleet käytössä jo muinaista ajoista lähtien, mutta niiden alkuperäinen tarkoitus voi yllättää.

Niitä ei tehty aluksi mukavuuden takia, eikä pehmeistä materiaaleista, vaan kivestä.

Niiden tarkoitus oli kohottaa päätä, jotta hyönteiset eivät ryömisi nukkujan suuhun, nenään tai korviin.

Pehmeiden tyynyjen ajateltiin olevan pahaksi eikä niitä tehty aina edes nukkumistarkoitukseen

Kivi oli aikoinaan kallista, joten kivityynyjä käyttivät vain rikkaat. Muinaisessa Kiinassa oli jo kehitytty niin paljon, että pystyttiin luomaan pehmeitä tekstiilityynyjä. Mutta he uskoivat pehmeiden tyynyjen olevan ylellisyyttä, joka tyhjensi kehon energiaa, joten he pitivät parempina vaihtoehtoina posliinisia tai bambusta tehtyjä tyynyjä. Jos oli varaa, nukuttiin pronssista tai jadesta valmistetuilla tyynyillä.

Muinaiset egyptiläiset eivät käyttäneet tyynyjä lainkaan nukkumistarkoitukseen, vaan sen takia, että päätä tuli vaalia, koska he uskoivat pään olevan henkisen elämän paikka. Niitä aseteltiin myös kuolleiden päiden alle ja niihin kaiverrettiin jumalan kuvia, jotta ne pitäisivät pahat henget loitolla. Heidän tyynyjään valmistettiin kiven lisäksi marmorista, norsunluusta, keramiikasta ja puusta.

Muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset alkoivat käyttämään pehmeitä tyynyjä, joiden täytteinä käytettiin luonnonmateriaaleja, kuten puuvillaa ja olkia. Varakkaat käyttivät untuvahöyhenillä täytettyjä tyynyjä. Kun Rooman valtakunta kaatui, tuli pehmeistä tyynyistä taas harvinaisuus, koska monilla ei ollut niihin enää varaa. Kuningas Henrik VII kielsi tyynyjen käytön kokonaan kaikilta, paitsi raskaana olevilta naisilta.

1500-luvulle mennessä pehmeät tyynyt olivat taas yleistyneet, mutta niiden täyte piti vaihtaa usein uuteen homeen ja tuholaisten takia. Teollisen vallankumouksen myötä tyynyjä voitiin tehdä halvoista materiaaleista, jolloin kaikilla oli mahdollisuus nukkua pehmeällä tyynyllä.

Viktoriaanisen aikakauden Englannissa alkoi näkymään myös koristetyynyjä, joita käytettiin varakkaissa kodeissa esimerkiksi koristamaan sohvia ja tuolia.

Tyynyt pysyivät melko samanlaisina 1960-luvulle asti, jolloin niitä alettiin täyttämään polyesteritäytteillä. Pölyesteritäytteestä tuli suosittu, koska sillä täytetty tyyny piti muotonsa pitkään eikä se homehtunut niin helposti.

Tyynyjä täytetään edelleenkin polyesterillä ja untuvalla, mutta rinnalle on tullut monenlaisia muitakin täytteitä, kuten muistivaahto ja pallokuitu.