Pixabay
04:10 - 03.10.2022 / viihde / Findance
Korona-aika passivoi työntekijöitä - Hybridityö etätyötä parempi vaihtoehto
Tallenna itsellesi mahtava Spotify-soittolista!

Muuttuvassa työelämässä työntekijät voivat yksin tai yhdessä pyrkiä tekemään omasta työstään älykkäämpää ja mielekkäämpää. Aloitteellisuus oman työn päivittäisten käytäntöjen parantamiseksi on vähentynyt pandemian aikana, jolloin se olisi ollut erityisen tärkeää.

- Haastavina aikoina olisi tärkeää ylläpitää työn sosiaalisia ja muita voimavaroja työtä kehittämällä. Epävarmoina aikoina työntekijöiden energia on ohjattu työssä jaksamiseen, eikä pandemia ole ollut hyvä aika tehdä aloitetta työn kehittämiseksi, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Anniina Virtanen.

Kaikista työn parantamiskeinoista vähiten yleistä ennen pandemiaa oli tuen pyytäminen esihenkilöltä, ja pandemian aikana se väheni entisestään. Oppimisen lisääminen ja suhteiden kehittäminen työtovereiden kanssa sen sijaan olivat eniten raportoituja. Ihmisläheinen palveleva johtajuus, yhteenkuuluvuuden tunne ja hyvät työsuhteet kannustavat työn tuunaamiseen.

- On tärkeää rakentaa uudelleen sellainen työkulttuuri, jossa ihmiset haluavat ja voivat tehdä aloitteita jokapäiväisen työn sujuvoittamiseksi ja kehittämiseksi. Työntekijöiden oma-aloitteisuutta edistää työ, jossa he tuntevat olonsa mukavaksi ja innostuneeksi, jossa he voivat hyödyntää vahvuuksiaan ja oppia uutta. Mielenkiintoista oli, että hyvät työsuhteet kollegoihin olivat työpaikalla tärkeämpiä kuin työn itsenäisyys, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen.

Nuoret ovat olleet oma-aloitteisia oppimaan uusia asioita

Alle 36-vuotiaat olivat aktiivisimpia työnsä tuunaamisessa. Nuoret työntekijät panostivat muita ikäryhmiä todennäköisemmin uusien taitojen oppimiseen, kehittivät suhteitaan kollegoihinsa ja hakivat tukea esihenkilöltään.

Sen sijaan tiimityöskentelyn kehittäminen oli nuoremmille työntekijöille haastavampaa kuin vanhemmille työntekijöille. Vaikka nuoret ovatkin ennakoivia työnsä kehittämisessä, nuorena työntekijänä voi olla vaikea vaikuttaa työpaikan vallitseviin yhteistyökäytäntöihin.

- Erityisesti johtotehtävissä toimivat ovat työyhteisöissään roolimalleja. Nuorten työntekijöiden kohdalla kaikki ei voi olla heidän omasta aloitteestaan kiinni. Heistä on huolehdittava ja heidät on otettava mukaan yhteisen työn kehittämiseen, Anniina Virtanen sanoo.

Hybridityöhön siirtyneet olivat aktiivisempia työnsä kehittämisessä

Pääsääntöisesti työn tuunaaminen väheni korona-aikana sekä etä-, hybridi- että lähityössä. Hybridityössä tulokset olivat kuitenkin positiivisempia. Hybridityö oli ainoa työmuoto, jossa tuen hakeminen esihenkilöltä ei vähentynyt.

Etätyössä korostuu tarve ylläpitää työtoverisuhteita ja löytää uusia tapoja työskennellä yhdessä. Täysimääräiseen etätyöhön siirtyneillä oli kuitenkin vähemmän todennäköistä kehittää työtoverisuhteita ja yhteistyötä kuin lähityöhön jääneillä ja hybridityöhön siirtyneillä.

- Vaikka oma työ voikin sujua etätyössä, yhteisöllisyyden vaaliminen ja yhdessä uudistuminen voi onnistua paremmin kasvokkain tapahtuvissa kohtaamisissa. Hybridityö näyttäisi olevan etätyötä edullisempi vaihtoehto sosiaalisten voimavarojen rakentamisen kannalta työpaikalla, erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo.

Suomen opettajat (ja koululaisten vanhemmat?) ansaitsevat oman bilebiisinsä! Klikkaa Spotifyyn ja kuuntele!

Tallenna itsellesi mahtava Spotify-soittolista!