Ihmiset pitävät joistakin ruoista, mutta nyrpistävät nenäänsä toisille. Uuden tutkimuksen mukaan asiaa ei [lähde] selitä pelkästään makuhermot tai kulttuuri.
Edinburghin yliopiston ja Human Technopolen tutkijoiden mukaan geeneillä on merkittävä rooli siinä, mikä ruoka on maistuvaista. Tutkijat ovat tunnistaneet tähän mennessä satoja geeneihin perustuvia mieltymyksiä tiettyihin ruokiin. Geeneillä voi ainakin osittain selittää rakkauden muun muassa anikseen, avokadoon, chiliin, pihviin, öljyiseen kalaan ja moniin muihin ruokiin.
Tutkimuksessa oli mukana yli 150 000 ihmistä. Ruokia ja juomia puolestaan oli mukana 137. Tutkijat löysivät 401 geneettistä muunnelmaa, jotka vaikuttivat siihen, mistä ruoasta koehenkilöt pitivät.
Monet näistä geneettisistä muunnelmista vaikuttivat mieltymystasossa useampaan ruokaan, mutta jotkut vain yhteen ruokaan. Esimerkiksi jotkut geneettiset muunnelmat yhdistettiin vain lohesta tykkäämiseen, kun taas toiset varianttiryhmät lisäsivät mieltymystä yleensäkin rasvaiseen kalaan tai kaikkiin kaloihin.
Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan apuna erityistä ruokakarttaa. Kartta paljastaa kolme pääryhmää elintarvikkeita.
Yksi ryhmä koostuu korkeakalorisista ja erittäin maukkaista ruokia, kuten lihasta, maitotuotteista ja jälkiruoista. Toinen ryhmä koostuu vahvan makuisista ruoista, mukaan lukien alkoholi ja tuliset vihannekset. Kolmas ryhmä sisältää vähäkalorisia ruokia, kuten hedelmiä ja vihanneksia.
Erittäin maistuviin ruokiin kiintyneitä koehenkilöitä yhdisti samat geneettiset muunnelmat, jotka liittyvät myös liikalihavuuteen ja alhaisempaan fyysiseen aktiivisuuteen. Ryhmä havaitsi kuitenkin tutkimuksessaan myös, että erittäin maukkaita ruokia koskevan mieltymyksen taustalla on myös geeneistä riippumattomia biologisia prosesseja.
Korkeampi mieltymys vahvoihin makuihin ja tulisiin vihanneksiin liittyi puolestaan geneettisesti terveellisempään kolesteroliprofiiliin ja korkeampaan fyysiseen aktiivisuuteen, mutta myös tupakoinnin ja alkoholin käytön todennäköisyyteen.
Suurempaan hedelmien ja vihannesten mieltymykseen vaikuttivat niin ikään keskenään samanlainen genetiikka, joka liittyi myös korkeampaan fyysiseen aktiivisuuteen.
Aivojen MRI-skannauksissa tutkijat havaitsivat korrelaation nautinnon käsittelyyn osallistuvan aivojen osan, genetiikan ja erittäin maistuviin ruokiin liittyvän kiintymyksen kohdalla, kun taas vähäkaloriset ja vahvan makuiset ruoat korreloivat päätöksentekoon liittyvien aivojen alueiden kanssa.
Ymmärtämällä paremmin ihmisten ruokavalintoja, asiantuntijat voivat kehittää terveellisempiä ja useammille ihmisille kelpaavia elintarvikkeita. Lisäksi tulokset voivat auttaa kehittämään paremman ruokavalion ja mahdollisesti johtaa lääkkeisiin, jotka tukevat ylipainoisten ihmisten laihtumista.
Lue myös: Oletko yli 40-vuotias? Näitä ruokia syömällä pysyt nuorekkaampana