Ylimieliseksi leimautuminen tuntuu harvoin hyvältä.

Se osuu suoraan identiteettiin, koska harva haluaa nähdä itsensä ihmisenä, joka katsoo muita alaspäin. Usein ensimmäinen reaktio on puolustautuminen: "Ei pidä paikkaansa." Mutta mitä jos palaute ei ole täysin tuulesta temmattu?

Joskus epämukavin palaute on juuri sitä, mitä meidän pitäisi tarkastella tarkemmin.

Miksi ylimielisyys tuntuu niin pahalta kuulla

Ylimielisyys ei ole vain yksittäinen piirre, vaan se liittyy siihen, miten kohtelemme muita.

Kun joku sanoo sinua ylimieliseksi, hän ei välttämättä tarkoita, että pitäisit itseäsi parempana. Hän voi viitata siihen, miltä käytöksesi tuntuu ulospäin. Sävy, eleet, katsekontakti tai tapa keskeyttää voivat antaa vaikutelman, joka ei vastaa omaa tarkoitustasi.

Juuri tämä ristiriita tekee tilanteesta vaikean. Oma kokemus ja muiden kokemus eivät kohtaa.

Ylimielisyys ei aina ole sitä miltä näyttää

On tärkeää ymmärtää, että ylimielisyys voi olla myös suojamekanismi.

Ihminen, joka vaikuttaa etäiseltä tai varmalta, voi todellisuudessa peittää epävarmuutta. Vahva mielipide voi olla keino pitää kontrolli tilanteessa. Tai hiljaisuus voi tulkita ylemmyydeksi, vaikka kyse olisi ujoudesta.

Silti vaikutelma ratkaisee. Ihmiset reagoivat siihen, mitä he kokevat, eivät siihen, mitä tarkoitit.

Merkit, joita kannattaa pysähtyä miettimään

Kaikki palaute ei ole totta, mutta jos sama viesti toistuu, siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Se voi näkyä esimerkiksi näin:

- keskeytät muita usein huomaamattasi

- tuot esiin omaa osaamistasi tavalla, joka jättää muut varjoon

- et kysy muiden mielipidettä, koska koet jo tietäväsi vastauksen

- reagoit kritiikkiin nopeasti puolustautumalla

- annat neuvoja, vaikka niitä ei pyydetä

Yksittäinen tilanne ei vielä kerro mitään, mutta toistuva kaava voi.

Mitä tehdä, jos palaute osuu

Ensimmäinen askel ei ole muuttaa itseäsi, vaan pysähtyä.

Voit kysyä itseltäsi: miltä käytökseni näyttää ulospäin? Onko mahdollista, että joku kokee minut etäiseksi tai ylhäältäpäin puhuvaksi?

Yksi tehokas keino on opetella kuuntelemaan ilman tarvetta vastata heti. Kun annat toiselle tilaa, syntyy tunne arvostuksesta.

Toinen tärkeä taito on uteliaisuus. Sen sijaan että oletat tietäväsi, kysy lisää. Se muuttaa vuorovaikutuksen sävyä yllättävän paljon.

Rajanveto: milloin palaute ei ole reilua

On myös tilanteita, joissa "ylimielinen" on vain väärä tulkinta.

Jos asetat rajoja, sanot suoraan tai et miellytä kaikkia, joku voi tulkita sen ylimielisyydeksi. Tällöin kyse ei ole ongelmasta, vaan terveestä itsevarmuudesta.

Ero löytyy usein siitä, jätätkö tilaa muille vai et.

Mitä tästä kannattaa ottaa mukaan

Ylimielisyys ei aina ole persoonan ydinpiirre, vaan usein tapa toimia tilanteissa.
Siksi se on myös muutettavissa.

Jos uskallat tarkastella itseäsi rehellisesti, saat jotain arvokkaampaa kuin pelkän hyvän vaikutelman: aidon yhteyden muihin ihmisiin. Ja usein juuri se erottaa itsevarmuuden ylimielisyydestä.