Alamy / AOP
03:10 - 14.05.2022 / viihde / Markku Leppilampi
Aivot voi hakkeroida jo nyt, vaikutuksia kognitioon ja moraaliin - tapetilla eettiset seikat

Aivoja pystyy jo nykyisillä tekniikoilla hakkeroimaan tavalla, joka muuttaa ihmistä. Popular Mechanics käsitteli [lähde] artikkelissaan erilaisia tekniikoita sekä niiden eettistä puolta.

Aivoista löytyy niin sanottu hyveiden "ohjauspaneeli", jota stimuloimalla ihmistä voi jos ei parannella niin ainakin muuttaa. Käytännössä eri tekniikoin voi vaikuttaa aivojen osiiin, jotka ohjaavat kognitiviisia kykyjä ja moraalia. Stimulaation myötä ihmisestä voisi tulla oikeudenmukaisempi, älykkäämpi, itsehillinnältään parempi, positiivisempi ja empaattisempi. Ihminen voi myös saada henkisiä kokemuksia.

Stimulointi voisi tapahtua esimerkiksi lähettämällä sähkövirtaa aivojen hermosoluihin kymmenen minuutin ajan joka päivä. Päähän voisi myös upottaa mikrosirun tai käyttää jonkinlaista tietokoneen ja aivojen rajapintaa, ja kolmantena tapana muokkausta voisi tehdä lääkkeillä tai huumeilla.

Bostonin Massachusettsin yliopiston Institute for Ethics and Emerging Technologies -ajatushautomon johtaja James J. Hughes on kirjoittanut aivojen lateralisaatiosta kirjassaan Policy, Identity, and Neurotechnology: The Neuroethics of Brain-Computer Interfaces. Se on näkemys siitä, että aivojen osat suorittavat eri toimintoja. Lisäämällä tai vähentämällä toimintaa näissä osissa, tutkijat uskovat voivansa vaikuttaa ihmisen tapaan ajatella, tuntea ja käyttäytyä.

- Synteettisen oksitosiinin kaltaiset lääkkeet lisäävät luottamusta muita ihmisiä kohtaan. Stimulantit lääkkeet vähentävät hermostuneisuutta ja lisäävät keskittymiskykyämme tehtävien suorittamisessa. Useat tutkimukset osoittavat, että huumeilla on moraalisia seurauksia käyttäytymiseemme, Hughes sanoo.


Lääkkeistä ja huumeista voi kuitenkin olla monenlaisia sivuvaikutuksia. Niiden sijaan voi käyttää myös neuromodulaatiota.

- Neuromodulaatiolla on huomattava tarkkuus. Kohdistat vain siihen aivojen osaan, joka tarvitsee muutosta. Hughes sanoo.

Neuromodulaatiossa lähetetään sähkövirtaa tai magneettisia aaltoja aivojen osiin ulkopuolelta. Tällaisia tekniikoita ovat transkraniaalinen tasavirtastimulaatio ja transkraniaalinen magneettistimulaatio.

Invasiivisempi tapa on vagushermostimulaatio, johon kuuluu elektrodien istuttaminen vagushermoon. Vagushermon stimuloinnilla voi vaikuttaa verenpaineen ja sykkeen alentamiseen, ja myös hidastaa "taistele tai pakene" -järjestelmän toimintaa.

Lisäksi on olemassa vielä syvä aivostimulaatio (DBS). Se on neurokirurginen toimenpide, jossa asennetaan elektrodit suoraan aivoihin - ja mitä syvemmälle ne asennetaan, sitä enemmän aivoihin voi vaikuttaa.


Vaikka muutoksia aivoihin on jo nykyään mahdollista tehdä, neurologian ja neuroetiikan professori James Giordano sanoo, että laboratoriokokeilla aikaansaadut ja laboratorioympäristössä ilmenevät vaikutukset voivat heiketä todellisessa maailmassa.

Giardino sanoo myös, että tiettyjen piirteiden ja taipumuksien sovittaminen sosiokulttuurisiin normeihin, joita pidetään oikeina tai hyvinä, on kävelemistä ohuella jäällä, eli eettisesti arveluttavaa.

- Se, mikä on moraalisesti hyvää, voi olla toisen todellisuudessa haitallista, häiritsevää ja pahaa, Giardino sanoi.

Popular Mechanics puolestaan mietti, mitä tapahtuu aivojen muokkaamistyökalujen joutuessa vääriin käsiin? Julkaisu nosti esimerkiksi Elon Muskin aivosiruyrityksen Neuralinkin. Teknologinen kehitys aivojen muokkaamisen saralla voisi johtaa dystooppiseen painajaiseen, jos hakkerit saisivat hallinnan ihmisten aivoihin. Uhkana voisi olla myös ohjelmoitu superarmeija sotilaita, jotka voisivat tehdä julmuuksia ilman katumusta.

Hughesin mukaan kaikissa teknologioissa todellinen ongelma on fasismi tai totalitarismi. Hänen mielestään itse työkalua ei voi syyttää.

Lue myös: Tiedemiehet löysivät aivoista "kytkimen" - dominoinnin yrittäminenkin tekee miehestä lopulta alfauroksen?