Alamy / AOP
22:10 - 13.09.2021 / viihde / Findance
Moni astmaatikko kärsii turhaan oireista - "Astmaan liittyy jonkin verran väärinymmärryksiä"

Monet astmapotilaat ovat tottuneet ja sopeutuneet astman oireisiin. He saattavat herätä yölliseen yöskään tai pidättäytyä liikunnasta, koska se tekee hengittämisestä vaikeaa. Tällaiset oireet viittaavat hoitamattomaan tai huonossa hallinnassa olevaan astmaan.

“Suomessa suurella osalla astmapotilaista on oireet hyvin hallinnassa, mutta hoidossa on silti vielä paljon optimoitavaa: Osittain tämä johtuu myös siitä, että kaikki potilaat eivät hakeudu hoidon aikaisista oireista huolimatta vastaanotolle, koska luulevat, että astmaatikon elämään nyt vain kuuluu tietyt oireet”, kertoo keuhkosairausopin professori Lauri Lehtimäki Tampereen yliopistosta.

Aikaisemmin astman ajateltiin olevan pääosin suurten ilmateiden sairaus, mutta viime vuosikymmenien aikana sairauden hoidossa ja diagnostiikassa on keskitytty yhä enemmän myös pieniin ilmateihin. Tutkimusten mukaan yhdeksällä kymmenestä astmapotilaasta onkin ongelmia myös pienissä ilmateissä.

“Jos tavanomaisilla, hengitettävillä astmalääkkeillä ei saada potilaan oireita hallintaan, tärkeintä on tarkistaa, onko potilas sitoutunut säännölliseen lääkehoitoon ja osaako hän käyttää lääkeinhalaattoriaan oikein. Astmaan liittyy usein krooninen nuha tai allergioita, joiden hoitaminen parantaa myös astman hallintaa. Ulkoiset ärsykkeet, kuten tupakointi tai erilaiset pölyt ja käryt, voivat myös pahentaa astmaa. Joskus huonon hoitovasteen taustalla voi olla kyse siitä, että valittu lääkitys ei mene riittävästi perille pieniin ilmateihin” Lehtimäki kertoo.


Astmaan liittyy usein väärinkäsityksiä

Astmaan ei ole olemassa yhtä hoitomuotoa, joka toimii kaikille. Hoito onkin mukautettava yksilön tarpeisiin, esimerkiksi sen mukaan, onko astma lievä vai vaikea.

“Astmaan liittyy jonkin verran väärinymmärryksiä. Usein esimerkiksi luullaan, että astma on aina lapsuudessa alkava allergiaan liittyvä tauti. Todellisuudessa suurin osa astmoista alkaa aikuisuudessa. Nämä astmat eivät usein liity allergioihin ja siten astma onkin paljon monimuotoisempi tauti, mikä tulee huomioida sen hoidossa. Tärkeää on muistaa, että suurin osa astmatapauksista on lieviä tai keskivaikeita ja tällaisen astman kanssa pitäisi pystyä elämään normaalia elämää ilman oireita, kunhan hoitoon kiinnitetään riittävästi huomiota”, Lehtimäki toteaa.

Korona-aika on saattanut lisätä huolta ja epätietoisuutta astmapotilaiden keskuudessa. Lehtimäki kuitenkin muistuttaa, että lievä tai keskivaikea astma ei ole erityinen riski saada koronaa tai vaikeaa koronatautia.

“Koronapandemia on toki vaikuttanut astman diagnostiikkaan ja hoitoon. Astman diagnostiikka perustuu puhalluskokeisiin, joista on koronapandemian aikana luovuttu monessa paikassa. Lisäksi ihmiset eivät välttämättä ole uskaltautuneet hakeutua hoitoon oireiden ilmaantuessa. Myöskään kontrollikäynnit eivät ole aina toteutuneet. Astman hoidon tulisi kuitenkin edetä koronapandemian aikana aivan kuten ennen koronaakin”, Lehtimäki sanoo.


Näin tiedät, onko astmasi hyvässä hallinnassa

Mistä tietää, onko omat oireet astmaan liittyviä? Kannattaa kiinnittää huomiota seuraavanlaisiin oireisiin:

- Pitkittynyt yskä
- Hengenahdistus
- Vinkuva uloshengitys
- Oireet, jotka vaikeutuvat usein rasituksessa tai sen jälkeen, öisin ja aamuisin sekä infektioissa

Nämä voivat olla merkkejä hoitamattomasta tai riittämättömästi hoidetusta astmasta. Puhu lääkärisi kanssa, jos koet jotain yllämainituista oireista. Nykyisin astmaatikon ei tarvitse useinkaan hyväksyä mitään oireita, sillä astmaan löytyy monia moderneja hoitokeinoja. Useimmissa tapauksissa ongelmat voidaan hoitaa siten, että astma on hyvässä hallinnassa ja oireet vähenevät tai katoavat kokonaan.