Rasmus Tåg
16:10 - 24.02.2021 / viihde / Findance
National Geographic -ammattilainen Rasmus Tåg opastaa: näin viet dronekuvauksesi uudelle tasolle

Droneja on nykyään tarjolla monessa hintaluokassa ja moniin eri tarpeisiin. Harrastelijoille suunnattujen dronejen käyttönotto on tehty melko simppeliksi, kun taas ammattilaistason dronen lennättäminenkin vaatii jo kokemusta ja taitoa. Yhteistä niille kaikille on kuitenkin se, että mielenkiintoisten ilmakuvien ja -videoiden kuvaaminen vaatii aina harjoittelua. Toinen olennainen seikka on huolellinen suunnittelu.

– Aina ennen kuvauslentoa tulee olla kirkkaana mielessä, millaista tarinaa on kertomassa ja millainen kuvamaailma sitä tukee. Kuvausaika ja valo ovat aina rajallisia, joten on hyvä panostaa suunnitteluun, kertoo mediatuotantoyhtiö Eva Lingonin perustajaosakas Rasmus Tåg.

Tågin kädenjälkeä on nähtävillä Eurooppa ylhäältä päin -dokumenttisarjassa, joka vie katsojan matkalle maanosan eri kolkkiin ja niiden historiaan, kulttuuriin, kaupunkeihin ja luonnonihmeisiin. Kohteisiin tutustutaan paitsi runsaiden ilmakuvien, myös kiehtovien faktatietojen ja henkilötarinoiden kautta.

Tåg esittelee kolme asiaa, jotka luovat perustan kauniille droneotoksille.

Suunnittelu

Tarkista ensin, onko alueella lentokieltoa tai lentokorkeusrajoituksia. Tutki kuvattavan alueen karttaa ja suunnittele kuvattavia paikkoja. Etenkin kylmällä säällä dronen akku voi kulua tavallista nopeammin, joten lentoaika kannattaa hyödyntää hyvin. Tarkista, millaisia elementtejä alueella on ja suunnittele myös lentoajankohta sen mukaan, mistä valo tulee ja miten eri elementit näkyvät kuvassa.

Sommittelu

Kuvaan on hyvä sisällyttää jotain sekä etualalle, keskelle että taustalle, mikä tuo kuvaan syvyyttä. Reveal shotiksi kutsutaan lentokuvaa, jossa etualalla on suurehko elementti, jonka takaa paljastuukin jotain kaunista tai näyttävää. Suomessa tällaisia kohteita ovat esimerkiksi tunturien takaa paljastuvat järvet.

Jos kuvaat liikkuvaa kohdetta, varmista etukäteen, ettei lentoreitillä ole esteitä ja että dronen signaali ei katkea. Liikkuvaa kohdetta kuvatessa pyri pitämään suora linja. Kun suoraan lentäminen onnistuu, voi kokeilla erilaisia lentoratoja ja ikään kuin kiertää liikkuvaa kohdetta. Aloittelijalle apuna voi olla niin sanottu ”active track” -toiminto, jonka avulla drone seuraa kohdetta automaattisesti.

Korkealta kuvatessa kuva-alassa näkyy enemmän, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että kuva olisi kiinnostavampi. Matalammalta kuvattuna yksityiskohdat tulevat paremmin esiin.

Suoraan ylhäältä alaspäin kuvattu video tai kuva voi olla hyvin näyttävä, jos siinä on kiinnostavia muotoja tai linjoja. Kun kamera kuvaa suoraan eteenpäin, on kuvaan mahdollista saada enemmän syvyyttä.


Valo

Ilmakuvauksessa kaikkein tärkein yksittäinen asia on valo. Matalalta tuleva valo tekee kuvista usein mielenkiintoisempia, kun varjot ovat pidempiä ja kuvassa on enemmän muotoja. Myös taivaan sävyt näkyvät tuolloin parhaiten. Dronen takaa tuleva valo lisää riskiä, että dronen oma varjo näkyy kuvissa. Jos taas aurinko on suoraan dronen yläpuolella, voi propellien varjo osua linssiin ja aiheuttaa kuvaan häiriötä.

Myös dronen kamera-asetuksilla sekä jälkikäsittelyllä on suuri merkitys lopputuloksen kannalta. Kun kuvauslennon perusteet ovat hallussa, lopputulosta voi alkaa hiomaan National Geographic -kanavan listan pohjalta:

Kamera-asetukset

Jos haluaa käyttää kuvatessa manuaalisia asetuksia, kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan olennaiseen seikkaan.

ISO-herkkyys kannattaa pitää mahdollisimman matalana, sillä mitä korkeampi valoherkkyys, sitä rakeisempi kuva yleensä on.

Valotusaika ja kuvataajuus: videokuvauksessa perussääntö on, että valotusajan tulisi olla aina 2 kertaa kuvataajuus (esimerkiksi kuvataajuus 25 fps ja 1/50s valotusaika). Still-kuvassa valotusajan tulisi olla vähintään 1/100s, jotta kuvasta tulee mahdollisimman tarkka. Aukko tulee säätää sen mukaan, että valotus on riittävä.

Tiedostomuoto: Jos haluaa käsitellä still-kuvat jälkikäteen, kannattaa kuvat ottaa RAW-muodossa. Yleisesti ottaen kannattaa valita aina mahdollisimman korkea resoluutio niin kuville kuin videoillekin sekä varata kuvauskeikalle mukaan riittävästi muistikortteja.

Värisäädöt riippuvat sekä omasta mausta että siitä, mikä on dronen codec, eli kuinka paljon videosignaalia pakataan. Jos signaalia pakataan paljon, kannattaa käyttää valmiita väriprofiileja. Jos videosignaalia ei pakata paljoa tai otetaan raakavideota, löytyy videomateriaalista enemmän informaatiota, jota voidaan värimäärittelyssä kaivaa itse esiin.


Apuohjelmat

Erilaisista kuvauslentoa helpottavista apuohjelmista (kuten esimääritelty lentoreitti, lentosuunnan lukitus, tripod-mode jne.) voi olla hyötyä aloittelijalle. Kannattaa ensin miettiä, millaisen lopputuloksen haluaa, suunnitella reitti sen mukaisesti ja päättää sitten, tarvitseeko apuohjelmia.

Leikkaukset

Samaa kuvaa voi olla tylsää katsoa, jos siinä ei tapahdu mitään. Tällöin yksittäiset otot kannattaa pitää lyhyinä. Toisaalta otto voi olla pidempi, jos kuvaamisen aihetta riittää ja dronea osaa lennättää mielenkiintoista elementtiä kiertäen.

Huomioi, että Suomessa dronelennättäjäksi tulee rekisteröityä, minkä lisäksi lennättäjän pitää suorittaa teoriakoe.

Eurooppa ylhäältä päin -dokumenttisarjan uusi kausi alkaa Suomi-jaksolla sunnuntaina 28.2.2021 klo 21.00 National Geographic TV-kanavalla.

Katso Suomi-jakson traileri alla: