elokuvat /
Christopher Nolan vertaa tekoälyä läpinäkyvään Troijan hevoseen
Christopher Nolan ei pidä tekoälyä yksiselitteisesti pahana, mutta hän ei myöskään luota teknologian tarjoajiin sokeasti. Ohjaajan mukaan tekoäly muistuttaa Troijan hevosta, jonka sisällä oleva uhka on tällä kertaa kaikkien nähtävissä.
Christopher Nolan on löytänyt uudesta The Odyssey -elokuvastaan osuvan vertauskuvan tekoälylle. TechCrunchin mukaan palkittu ohjaaja kuvaili tekoälyä Troijan hevoseksi, jonka kaikki jo tietävät kätkevän sisäänsä kreikkalaiset.
Nolan jatkoi vertausta sanomalla hevosen olevan tällä kertaa läpinäkyvä ja lasista valmistettu. Ajatuksena on, ettei teknologian mahdollisia vaaroja edes onnistuta kätkemään kokonaan houkuttelevan pinnan alle.
Vertaus syntyi ranskalaisen toimittajan ja YouTube-tekijän Hugo Traversin haastattelussa. HugoDécrypte-nimellä tunnettu Travers kysyi Nolanilta, voisiko tekoäly olla arkielämään tervetullut lahja, joka muuttuu myöhemmin joksikin synkemmäksi.
Kysymys sopi erityisen hyvin The Odyssey -elokuvan yhteyteen, sillä Troijan hevosella on näkyvä osa Nolanin tulkinnassa antiikin tarinasta. Alkuperäisessä myytissä kreikkalaiset sotilaat piiloutuvat lahjaksi naamioidun puuhevosen sisään päästäkseen Troijan muurien taakse.
Nolan on yllättynyt yleisön voimakkaasta epäluulosta
Nolanin mukaan hän ei ole aiemmin nähnyt teknologiaa, joka kehittyy näin nopeasti ja johon yleisö suhtautuu samalla niin torjuvasti. Erityisen voimakasta epäluulo näyttää hänen havaintojensa perusteella olevan nuorten keskuudessa.
Ohjaaja nosti esimerkiksi verkossa leviävät tekoälyvideot. Hänen mukaansa hänen omien lastensa ikäiset ihmiset tunnistavat tekoälyllä tehdyn sisällön nopeasti ja sijoittavat sen välittömästi ”AI slop” -luokkaan.
Ilmaus tarkoittaa tavallisesti halpaa, nopeasti tuotettua ja usein heikkolaatuista tekoälysisältöä, jota julkaistaan verkkoon suuria määriä. Suomenkielisessä keskustelussa siitä käytetään toisinaan esimerkiksi ilmauksia tekoälyroska ja tekoälymössö.
Nolanin näkemys yleisön poikkeuksellisen voimakkaasta vastustuksesta on hänen oma arvionsa, ei tutkimustulos. Tekoälypalveluilla on samalla paljon käyttäjiä, joten teknologian käyttäminen ja sen tuottamaan sisältöön kohdistuva epäluulo voivat esiintyä rinnakkain.
Epäluulo ei tarkoita kaiken teknologian torjumista
Nolan pitää kriittistä suhtautumista terveenä. Hänen mukaansa teknologia voi tarjota ihmisille suuria hyötyjä, mutta sekä itse työkalua että sitä tarjoavien ihmisten ja yritysten tavoitteita pitäisi arvioida tarkasti.
Ohjaajan viesti ei siten ole, että tekoälystä pitäisi luopua kokonaan. Hän varoittaa pikemminkin uskomasta, että jokainen tekninen edistysaskel johtaa automaattisesti hyvään lopputulokseen.
Troijan hevonen toimii tässä vertauksena myös teknologian vaihtokaupalle. Helppokäyttöinen ja hyödyllinen palvelu voi samalla kerätä aineistoa, muuttaa työmarkkinoita, keskittää valtaa tai korvata aiempia toimintatapoja ennen kuin seurauksista on päästy yhteisymmärrykseen.
Nolan ei haastattelussa yksilöinyt, mitä tekoälyn muodostamaa uhkaa hän piti kaikkein vakavimpana. Hänen huomionsa kohdistui enemmän teknologiaan liitettyyn kritiikittömään innostukseen ja sitä kehittävien tahojen vastuuseen.
Tekoäly on herättänyt Hollywoodissa kiivaan kiistan
Generatiivisen tekoälyn käyttö on noussut elokuva-alalla suureksi kysymykseksi. Teknologialla voidaan tuottaa muun muassa käsikirjoituksia, kuvia, ääntä, digitaalisia esiintyjiä ja videomateriaalia.
Samalla tekijät ovat vaatineet sääntöjä sille, saako heidän työtään käyttää tekoälyn kouluttamiseen ja voidaanko ihmisen työpanos tai ulkonäkö korvata synteettisellä versiolla ilman erillistä suostumusta.
TechCrunch muistuttaa, että tekoäly oli keskeinen aihe Hollywoodin käsikirjoittajien ja näyttelijöiden vuoden 2023 työtaisteluissa. Myös ohjaajia edustava Directors Guild of America on neuvotellut generatiivista tekoälyä koskevia suojauksia sopimuksiinsa.
Keskustelussa ei ole kyse vain siitä, pystyykö tekoäly tuottamaan uskottavaa materiaalia. Olennaisia kysymyksiä ovat myös tekijänoikeudet, korvaukset, suostumus ja se, kuka kantaa vastuun tekoälyä käyttäen tehdyistä päätöksistä.
Nolan kutsuu itseään teknoskeptikoksi
Christopher Nolan tunnetaan elokuvantekijänä, joka suosii filmiä, aitoja kuvauspaikkoja ja mahdollisuuksien mukaan käytännössä toteutettuja tehosteita. Tämä on toisinaan synnyttänyt mielikuvan ohjaajasta uuden teknologian vastustajana.
Nolan ei kuitenkaan pidä itseään teknofobina. Hän on käyttänyt itsestään nimitystä teknoskeptikko: hän ottaa uusia välineitä käyttöön, mutta ei halua toimivan vanhan järjestelmän katoavan pelkästään uutuudenviehätyksen vuoksi.
Ohjaajan mukaan elokuva-ala oli lähellä menettää perinteisen filmikuvauksen siirtyessään nopeasti digitaalisiin järjestelmiin. Nolan katsoo filmin jäljentävän edelleen silmän tapaa nähdä maailmaa paremmin kuin hänen kohtaamansa digitaaliset kuvausjärjestelmät.
The Odyssey vie tämän ajattelun pitkälle. Elokuvaa on kuvailtu ensimmäiseksi pitkäksi elokuvaksi, joka on kuvattu kokonaan IMAX-filmille ja IMAX-kameroilla.
Filmin suosiminen ei Nolanin tapauksessa merkitse pienen mittakaavan nostalgiaa. Hän yhdistää vanhan kuvaustekniikan suuriin tuotantoihin, uusiin kameroihin ja elokuvateatterikokemuksen tekniseen kehittämiseen.
Vertaus toimii juuri siksi, ettei uhkaa yritetä peittää
Perinteisen Troijan hevosen voima perustui salaisuuteen. Nolanin lasisessa versiossa kaikki tietävät, että sisällä on jotakin mahdollisesti vaarallista, mutta lahja voidaan silti ottaa vastaan sen tarjoamien hyötyjen vuoksi.
Tämä tekee vertauksesta ajankohtaisen. Tekoälypalveluiden ongelmista, tekijänoikeuskiistoista, virheistä ja työelämävaikutuksista keskustellaan avoimesti, mutta niiden käyttö laajenee samaan aikaan nopeasti.
Nolanin mielestä yleisön epäluulo voi toimia vastavoimana kritiikittömälle käyttöönotolle. Kriittisyys ei tällöin estä saamasta teknologiasta hyötyä, vaan voi auttaa määrittelemään ehdot, joilla sitä käytetään.
Ohjaajan varsinainen varoitus kohdistuu siksi sokeaan uskoon. Jos tekoälyn hyödyt, haitat ja tarjoajien tavoitteet ovat kaikki näkyvissä, käyttäjillä ja päättäjillä on ainakin mahdollisuus arvioida, millainen hevonen kaupungin porttien sisäpuolelle kannattaa päästää.