Netflix paljasti: tekoälyä on käytetty jo noin 300 elokuvan ja sarjan tuotannossa tänä vuonna

Netflixin mukaan generatiiviseen tekoälyyn perustuvia työvaiheita on hyödynnetty vuonna 2026 jo noin 300 elokuvan ja sarjan tuotannossa. Luku ei tarkoita, että teokset olisi tehty kokonaan tekoälyllä, sillä käyttö on painottunut jälkituotantoon. Yhtiö näkee teknologian keinona toteuttaa myös sellaisia kohtauksia, jotka voisivat muuten jäädä pois ajan tai budjetin vuoksi.

Generatiivinen tekoäly ei ole Netflixille enää vain yksittäinen kokeilu. Suoratoistojätti kertoi 16. heinäkuuta julkaisemassaan vuoden 2026 toisen neljänneksen osakaskirjeessä, että tekoälyä hyödyntäviä työnkulkuja on käytetty noin 300 nimikkeessä tämän vuoden aikana.

Varietyn uutisoima määrä antaa aiempaa konkreettisemman kuvan siitä, kuinka laajasti uudet työkalut ovat jo siirtyneet osaksi elokuvien ja sarjojen tuotantoa. Netflix ei kuitenkaan julkaissut luetteloa kaikista kyseisistä nimikkeistä.

Tieto julkaistiin samalla, kun Netflix raportoi toiselta vuosineljännekseltä 12,56 miljardin dollarin liikevaihdon ja 3,4 miljardin dollarin nettotuloksen. Tekoälyn käyttö esiteltiin osana strategiaa, jolla yhtiö pyrkii parantamaan sisältöjään, palvelunsa personointia ja mainosratkaisujaan.

Lukuun liittyy tärkeä rajaus. Noin 300 elokuvaa tai sarjaa ei ole tehty kokonaan tekoälyllä, vaan generatiivista tekoälyä on käytetty jossakin niiden tuotannon vaiheessa. Netflixin mukaan suurin osa tähänastisesta työstä on keskittynyt jälkituotantoon.

Tekoäly on mukana tuotannon eri vaiheissa

Netflix kertoo generatiivisen tekoälyn käytön kasvavan koko tuotantoketjussa. Työkaluja hyödynnetään konseptivaiheesta ja ennakkovisualisoinnista jälkituotantoon sekä valmiin materiaalin toimittamiseen asti.

Netflixin toimitusjohtaja Ted Sarandos tarkensi tuloshaastattelussa, että tekijät käyttävät työkaluja esimerkiksi kuvauspaikkojen ja lavasteiden visuaalisiin viitteisiin, ennakkovisualisointiin, visuaalisiin tehosteisiin, kohtausten valmisteluun ja kuvien suunnitteluun.

Yhtiön mukaan tavoitteena on saada aikaan laadukkaampaa jälkeä nopeammin ja pienemmin kustannuksin kuin perinteisillä menetelmillä. Netflix ei siis esittele tekoälyä vain säästökeinona, vaan tuotantovälineenä, jonka pitäisi laajentaa tekijöiden mahdollisuuksia.

Sarandosin mukaan joissakin tuotannoissa tiettyjä kuvia tai kokonaisia kohtauksia olisi jouduttu jättämään pois ilman generatiivisia työkaluja. Syynä olisivat voineet olla liian korkea hinta tai liian tiukka tuotantoaikataulu.

Yhdessä dokumenttisarjassa on 17 minuuttia tekoälyllä parannettua kuvaa

Netflix nimesi osakaskirjeessään kolme tuotantoa, joissa generatiivista tekoälyä on hyödynnetty: intialaisen Gloryn, brasilialaisen Brasil 70: A Saga do Trin sekä yhdysvaltalaisen The American Experimentin.

Työkaluilla on yhtiön mukaan rakennettu vaativia kuvallisia kokonaisuuksia. Esimerkeiksi mainitaan suuremmiksi muokatut ihmisjoukot, historialliset taistelukohtaukset ja maailmaa esittelevät laajat yleiskuvat.

The American Experiment on viisiosainen dokumenttisarja, joka käsittelee Yhdysvaltojen perustamista ja demokratian kehitystä. Sarandos kertoi tuloshaastattelussa, että sarjassa on yhteensä 17 minuuttia tekoälyllä parannettua kuvamateriaalia.

Netflixin oman arvion mukaan nämä 17 minuuttia valmistuivat kaksi kertaa aiempia vaihtoehtoja nopeammin ja puolella niiden kustannuksista. Vertailun tarkempaa laskutapaa tai käytettyjä työkaluja yhtiö ei eritellyt.

Myöskään kaikkien noin 300 nimikkeen kohdalla ei kerrottu, kuinka suuri osa teoksesta tai työmäärästä liittyi tekoälyyn. Saman luvun alle voi siten mahtua hyvin erilaisia käyttötapoja yksittäisestä suunnitteluvaiheesta näkyviin lopputuloksiin.

Netflix korostaa edelleen ihmisten roolia

Sarandos painotti sijoittajille, että laadukkaan elokuvan tai sarjan tekeminen vaatii edelleen taitavia tekijöitä. Hänen mukaansa tekoäly antaa heille uusia välineitä vision toteuttamiseen, mutta ei muuta sitä, että elokuvat ovat ihmisten tekemiä.

Tämä on myös Netflixin vastaus kysymykseen siitä, merkitsevätkö uudet työkalut luovan työn korvaamista. Yhtiö asemoi tekoälyn kuvaus-, suunnittelu- ja tehostetyötä tukevaksi välineeksi, jonka avulla tuotantojen aikatauluja voidaan lyhentää ja käytettävissä olevasta rahasta saada enemmän irti.

Netflix arvioi, että syntyviä säästöjä voidaan sijoittaa takaisin uusiin sisältöihin. Yhtiö ei tuloshaastattelussa ennakoinut tekoälyn pienentävän suoraan sen koko sisältöbudjettia.

Yleisön kannalta avoimeksi jää silti olennainen kysymys: missä kaikissa teoksissa tekoälyä on käytetty ja kuinka näkyvästä työstä on ollut kyse. Nyt julkaistu tieto kertoo käytön mittakaavasta, mutta ei mahdollista yksittäisten nimikkeiden tarkkaa vertailua.

Tekoäly näkyy myös Netflixin sovelluksessa ja mainoksissa

Sisältötuotanto on vain yksi osa Netflixin tekoälystrategiaa. Yhtiö kertoo käyttävänsä suuria kielimalleja nimikkeiden löytämisen ja käyttäjien mieltymysten ymmärtämisen parantamiseen.

Netflix kehittää lisäksi puhehakua ja luonnollisella kielellä toimivaa tekoälyhakua. Tarkoituksena on, että katsoja voisi etsiä sopivaa katsottavaa tavallista keskustelunomaista pyyntöä muistuttavalla haulla.

Myös mainosliiketoiminnassa tekoälyä käytetään suunnittelusta mainosaineistojen tuotantoon, kampanjoiden hallintaan, optimointiin ja raportointiin. Tekoälystä on siten muodostumassa yhtiölle yhtä aikaa tuotantoväline, suositteluteknologian osa ja mainosjärjestelmän työkalu.

Netflixin ilmoittama noin 300 nimikkeen määrä osoittaa, että generatiivinen tekoäly on jo arkipäiväistymässä suuren suoratoistopalvelun tuotannoissa. Samalla luku kertoo vain osan kokonaisuudesta, sillä ilman nimikekohtaista läpinäkyvyyttä katsoja ei tiedä, tarkoittaako tekoälyn käyttö pientä taustatyötä vai ruudulla näkyviä pitkiä kohtauksia.