Väsynyt kuljettaja ei aina tunnista vaaraa – matkustajan on uskallettava keskeyttää ajo

Väsynyt kuljettaja voi uskoa selviytyvänsä vielä kotiin, vaikka tarkkaavaisuus ja reagointikyky ovat jo heikentyneet. Autoliitto muistuttaa, että matkustajan pitää ottaa tilanne puheeksi määrätietoisesti ja tarvittaessa vaatia ajon keskeyttämistä.

Pitkän automatkan loppu häämöttää, määränpäähän on enää joitakin kymmeniä kilometrejä ja kaikki haluavat päästä nopeasti perille. Kuljettaja haukottelee, hieroo silmiään ja tekee ajoittain teräviä korjausliikkeitä, mutta vakuuttaa jaksavansa vielä.

Tässä tilanteessa matkustajan ei pitäisi tyytyä seuraamaan ajoa hiljaa.

Autoliitto muistuttaa ePressissä julkaisemassaan tiedotteessa, ettei väsynyt kuljettaja aina huomaa oman ajokykynsä heikentymistä. Vaikka hän tunnistaisi väsymyksen, kiire, ylpeys tai halu päästä nopeasti perille voivat saada hänet vähättelemään sitä.

Väsymyksestä huomauttaminen ei ole epäluottamuslause kuljettajalle. Se on turvallisuusteko, jolla suojellaan koko autossa matkustavaa seuruetta ja muita tienkäyttäjiä.

Vaarallinen ajaminen alkaa ennen nukahtamista

Liikenneturvallisuus ei vaarannu vasta silloin, kun kuljettajan silmät sulkeutuvat kokonaan.

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen korostaa, että tarkkaavaisuus sekä havainto-, arviointi- ja reagointikyky heikkenevät jo ennen varsinaista nukahtamista.

Väsynyt kuljettaja voi huomata liikennemerkin tavallista myöhemmin, arvioida nopeuden tai etäisyyden väärin ja reagoida muuttuvaan tilanteeseen hitaasti. Ajaminen muuttuu helposti epätasaiseksi, vaikka kuljettaja itse kokisi olevansa edelleen hallinnassa.

Liikenneturvan mukaan väsymys vaikuttaa ajokykyyn monella tavalla samansuuntaisesti kuin alkoholi. Reagointi hidastuu, havaintojen tekeminen vaatii enemmän aikaa ja päätöksenteko heikkenee.

Vakavasti väsynyt ihminen ei myöskään ole paras henkilö arvioimaan omaa vireystilaansa. Kuljettaja voi havahtua torkahtamiseensa vasta avatessaan silmänsä uudelleen.

Näistä merkeistä matkustajan pitää huolestua

Yksi haukotus ei vielä tarkoita, ettei ihminen voisi jatkaa ajamista. Useiden merkkien toistuminen kertoo kuitenkin siitä, että vireystila on laskemassa vaarallisesti.

Autoliitto kehottaa seuraamaan erityisesti jatkuvaa haukottelua ja sitä seuraavaa silmien siristelyä. Kuljettaja voi hieroa niskaansa, haroa hiuksiaan tai rummuttaa sormillaan rattia ja reisiään yrittäessään pysyä virkeänä.

Liikenneturvan mukaan silmät voivat tuntua raskailta tai hiekkaisilta. Kuljettajalta alkaa jäädä huomaamatta tiemerkintöjä, liittymiä ja liikennemerkkejä.

Ajon laadussa näkyvä hälytysmerkki on auton vaeltelu kaistan reunalta toiselle. Kun kuljettaja havahtuu ajautumiseen myöhässä, ohjausliikkeet muuttuvat nopeiksi ja kulmikkaiksi.

Pimeällä kaukovalot voivat unohtua päälle vastaantulevasta liikenteestä tai katuvalaistuksesta huolimatta. Myös nopeuden tahaton vaihtelu ja edellä ajavan auton lähestyminen voivat kertoa tarkkaavaisuuden herpaantumisesta.

Jos silmät painuvat hetkeksikin kiinni tai pää nyökähtää, kuljettaja on jo torkahdellut. Tässä vaiheessa ajoa ei pidä jatkaa seuraavalle sopivammalle taukopaikalle, jos turvallinen pysähtyminen on mahdollista aikaisemmin.

Matkustajan kannattaa puhua suoraan eikä vihjailla

Väsymykseen puuttuminen voi tuntua hankalalta, varsinkin jos kuljettaja on perheenjäsen, kokenut autoilija tai henkilö, joka suhtautuu ajotaitonsa arvosteluun puolustautuen.

Epämääräinen kysymys jaksamisesta on helppo torjua automaattisella vastauksella. Selkeä havainto toimii paremmin.

Matkustaja voi sanoa huomanneensa auton vaeltelevan kaistalla, kuljettajan silmien sulkeutuvan tai useita liikennetilanteita jäävän huomaamatta. Sen jälkeen tarvitaan konkreettinen ehdotus: pysähdytään seuraavaan turvalliseen paikkaan, vaihdetaan kuljettajaa tai keskeytetään matka.

"Matkustajan pitää uskaltaa sanoa suoraan, ettei matka jatku ennen kuin kuljettaja on jälleen ajokunnossa", Vesalainen sanoo Autoliiton tiedotteessa.

Keskustelua ei kannata muuttaa väittelyksi siitä, onko kuljettaja oikeasti väsynyt. Jos hänen ajamisessaan näkyy vaarallisia merkkejä, tauko on perusteltu riippumatta siitä, miltä hän itse sanoo olonsa tuntuvan.

Kuljettajan vaihtaminen on usein paras ratkaisu

Jos kyydissä on toinen ajokortillinen, levännyt ja ajokykyinen henkilö, kuljettajan vaihtaminen on yleensä nopein tapa jatkaa matkaa turvallisesti.

Vaihdosta kannattaa sopia jo ennen lähtöä. Kun vastuu ei ole koko matkaa yhden ihmisen varassa, taukoa tai vaihtoa ei tarvitse tulkita epäonnistumiseksi.

Toisen kuljettajan olemassaolo ei silti auta, jos hän on itse nukkunut huonosti, käyttänyt alkoholia, ottanut ajokykyyn vaikuttavaa lääkettä tai ei muuten ole ajokunnossa.

Jos sopivaa vaihtajaa ei ole, matkaa ei pidä jatkaa väkisin. Kuljettajan on päästävä nukkumaan turvallisessa paikassa.

Liikenneturva suosittelee tarvittaessa noin 15–20 minuutin nokosia. Kofeiinipitoinen juoma voidaan nauttia ennen lyhyitä päiväunia, sillä kofeiinin vaikutus alkaa vasta jonkin ajan kuluttua.

Tämä on kuitenkin tilapäinen hätäratkaisu, ei keino jatkaa loputtoman pitkää ajoa riittämättömillä yöunilla. Jos kuljettaja on edelleen unelias tauon jälkeen, ajamista ei pidä jatkaa.

Avoin ikkuna ja kova musiikki eivät korvaa unta

Väsymystä yritetään usein torjua laskemalla auton lämpötilaa, avaamalla ikkuna, kuuntelemalla kovaa musiikkia tai keskustelemalla matkustajien kanssa.

Viileä ja raikas ilma voivat tehdä olosta hetkellisesti virkeämmän. Keskustelu voi vähentää yksitoikkoisuutta ja auttaa matkustajaa seuraamaan kuljettajan vointia.

Nämä keinot eivät kuitenkaan poista elimistön unentarvetta. Vaikutus voi kadota nopeasti, minkä jälkeen kuljettaja on yhtä väsynyt tai väsyneempi kuin aikaisemmin.

Jos ajokyky on jo heikentynyt, oikea ratkaisu on pysähtyminen. Musiikin vaihtaminen tai ikkunan avaaminen voi muuten antaa vaarallisen tunteen siitä, että ongelma olisi ratkaistu.

Yhden matkustajan kannattaa pysyä hereillä

Autoliitto huomauttaa, että kaikkien matkustajien nukkuminen voi tehdä pitkästä ajosta kuljettajalle entistä yksitoikkoisempaa.

Mahdollisuuksien mukaan ainakin yhden aikuisen matkustajan kannattaa pysyä hereillä. Hän voi seurata ajon tasaisuutta, kuljettajan silmiä ja keskustelukykyä sekä ehdottaa taukoa ennen kuin tilanne muuttuu vaaralliseksi.

Matkustajan tehtävä ei ole viihdyttää kuljettajaa tauotta. Jos kuljettajan hereillä pysyminen riippuu jatkuvasta puhumisesta, hänen vireystilansa on jo liian heikko turvalliseen ajamiseen.

Hereillä oleva matkustaja voi auttaa myös navigoinnissa, etsiä sopivan taukopaikan ja vähentää kuljettajan tarvetta käsitellä puhelinta tai auton näyttöjä ajon aikana.

Mikrouni voi siirtää auton pitkälle ilman valvontaa

Väsymyksen vaarallisimpia seurauksia ovat mikrounet. Niillä tarkoitetaan muutaman sekunnin tai pahimmillaan huomattavasti pidempiä hallitsemattomia nukahtamishetkiä.

Mikrounen aikana ihminen ei käsittele ympäristön tapahtumia normaalisti. Hän ei välttämättä muista hetkeä lainkaan eikä pysty tekemään korjausliikettä esteen, kaarteen tai vastaantulevan ajoneuvon vuoksi.

Maantienopeudessa auto kulkee jo muutamassa sekunnissa kymmeniä metrejä. Kuljettajan silmien sulkeutuminen hetkeksi voi siksi merkitä kokonaisen kaarteen, risteyksen tai vastaantulevan auton ohittamista ilman tietoista ohjausta.

Mikrounen jälkeen säikähtänyt kuljettaja voi tehdä rajun korjausliikkeen. Tämä lisää hallinnan menettämisen, tieltä suistumisen ja vastaantulevien kaistalle päätymisen riskiä.

Väsymys vaikuttaa moniin vakaviin onnettomuuksiin

Onnettomuustietoinstituutti tarkasteli vuosina 2012–2021 tapahtuneita moottoriajoneuvojen kuljettajien aiheuttamia kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.

Kuljettajan väsymys vaikutti välittömänä tai taustalla olleena riskinä 21 prosenttiin tutkituista kuolonkolareista. Väsymysonnettomuuksia oli kymmenen vuoden aikana 316, ja niissä kuoli yhteensä 358 ihmistä.

Onnettomuuksien tunnistaminen on vaikeaa, koska väsymystä ei voida mitata onnettomuuden jälkeen samalla tavalla kuin veren alkoholipitoisuutta. Todellinen osuus voi siksi poiketa tilastoista.

Väsymystä ei myöskään pidä yhdistää vain yöaikaan. OTI:n aineistossa 54 prosenttia väsymysonnettomuuksista tapahtui päivänvalossa ja 39 prosenttia kesäkuukausina.

Aiheuttajakuljettajista 71 prosenttia oli yksin ajoneuvossa. Tulos korostaa matkustajan mahdollisuutta huomata vaaralliset merkit ja vaikuttaa tilanteeseen ennen onnettomuutta.

Lyhytkin matka voi olla vaarallinen

Väsymysonnettomuus ei edellytä useiden tuntien yhtäjaksoista ajoa.

Liikenneturvan mukaan suuri osa kuolemaan johtaneista nukahtamisonnettomuuksista tapahtuu jo ensimmäisen ajotunnin aikana. Ratkaisevaa ei siis ole vain matkan pituus, vaan se, kuinka levänneenä ihminen lähtee liikkeelle ja mihin vuorokaudenaikaan hän ajaa.

Yövuoron jälkeen ajettava lyhyt kotimatka voi olla vaarallisempi kuin päivällä levänneenä ajettu pitkä osuus.

Myös tutun reitin loppu voi olla riskialtis. Kun määränpää lähestyy ja tie on tuttu, kuljettaja rentoutuu helposti liikaa. Ajamisesta tulee automaattista juuri silloin, kun vireystila on pitkän päivän tai matkan jälkeen alimmillaan.

Ajankohta kannattaa valita oman rytmin mukaan

Pitkä automatka saatetaan suunnitella yöksi, koska liikennettä on vähemmän ja lapset voivat nukkua matkan aikana.

Hiljainen tie ei kuitenkaan tee yöajosta turvallista, jos kuljettajan sisäinen vuorokausirytmi vetää häntä uneen. Rattiin nukahtamisen riski on erityisen suuri aamuyön tunteina.

Vireystila laskee monilla myös alkuiltapäivästä. Raskas ateria, kuuma sää, nestevajaus ja pitkä yksitoikkoinen tie voivat voimistaa notkahdusta.

Matkaan on hyvä varata niin paljon aikaa, ettei taukojen pitäminen tunnu uhkaavan aikataulua. Kiire kannustaa helposti ohittamaan ensimmäiset väsymyksen merkit.

Ennen pitkää ajoa on nukuttava riittävästi. Liikenneturva suosittelee vähintään kuuden tunnin yöunta, mutta monelle aikuiselle turvallinen vireystila edellyttää tätä enemmän.

Lääkkeet ja unihäiriöt voivat lisätä väsymystä

Väsymys ei aina johdu pelkästä lyhyestä yöstä.

Monet sairaudet ja lääkkeet voivat aiheuttaa uneliaisuutta, hidastaa reaktioita tai heikentää tarkkaavaisuutta. Uuden lääkkeen pakkausseloste ja ajamista koskevat varoitukset on luettava ennen rattiin lähtemistä.

Voimakas ja jatkuva päiväaikainen väsymys voi liittyä esimerkiksi uniapneaan tai muuhun unihäiriöön. Tilanne kannattaa selvittää terveydenhuollossa, jos riittävästä nukkumisesta huolimatta ajaessa väsyttää toistuvasti.

Alkoholi ja väsymys ovat erityisen vaarallinen yhdistelmä. Jo vähäinen alkoholimäärä voi voimistaa uneliaisuutta ja heikentää ajamista enemmän kuin kumpikaan tekijä yksin.

Auton järjestelmät ovat varmistus, eivät lupa jatkaa

Uudemmissa autoissa voi olla kuljettajan vireystilaa seuraava järjestelmä, kaistavahti, kaista-avustin ja automaattinen hätäjarrutus.

Vireysvahti voi tunnistaa poikkeavaa ohjaamista ja kehottaa pitämään tauon. Kaistavahti varoittaa auton ajautumisesta, ja kaista-avustin voi tehdä ohjausliikkeen ajoneuvon pitämiseksi omalla kaistalla.

Automaattinen hätäjarrutus voi puolestaan vähentää törmäysnopeutta tai joissakin tilanteissa estää törmäyksen.

Järjestelmät eivät kuitenkaan tee väsyneestä ihmisestä ajokykyistä. Ne eivät myöskään tunnista jokaista vaaratilannetta tai toimi kaikissa sää-, tie- ja nopeusolosuhteissa täydellisesti.

Jos kaistavahti tai vireysvaroitus joutuu puuttumaan ajamiseen, sitä ei pidä kuitata ärsyttävänä hälytyksenä. Se on viimeistään merkki tauon tarpeesta.

Väsyneenä ajaminen on myös lain vastaista

Tieliikennelain mukaan ajoneuvoa ei saa ajaa henkilö, jolta väsymyksen, sairauden, vamman, päihtymyksen tai muun vastaavan syyn vuoksi puuttuvat ajamiseen tarvittavat edellytykset.

Kuljettaja ei siis voi vedota siihen, ettei promilleraja ylity tai ettei ajoaikoja koskeva sääntö ole vielä tullut vastaan. Hänen on arvioitava ajokykynsä myös levon ja vireystilan näkökulmasta.

Ensisijainen vastuu ajamisesta kuuluu aina kuljettajalle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että matkustajien pitäisi hyväksyä vaarallinen matkan jatkaminen.

Autossa voidaan sopia jo ennen lähtöä, että kuka tahansa saa ehdottaa taukoa ilman väittelyä tai perusteluvelvollisuutta. Tällainen yhteinen sääntö madaltaa kynnystä puuttua tilanteeseen ajoissa.

Perille pääsemistä tärkeämpää on päästä perille turvallisesti

Väsyneenä ajamista ylläpitää usein ajatus siitä, että jäljellä on enää vähän matkaa. Juuri viimeisten kilometrien vähättely voi olla kohtalokasta.

Myöhästyminen, ylimääräinen hotelliyö tai levähdyspaikalla nukuttu hetki voivat tuntua hankalilta. Ne ovat silti pieniä seurauksia verrattuna vakavaan onnettomuuteen.

Vastuullinen kuljettaja kertoo väsymyksestään ennen kuin ajaminen muuttuu vaaralliseksi. Vastuullinen matkustaja huomaa merkit ja uskaltaa sanoa, että nyt pysähdytään.

Matkan keskeyttäminen ei ole epäonnistuminen. Se on merkki siitä, että turvallisuus asetetaan aikataulun, mukavuuden ja kuljettajan ylpeyden edelle.