Lähes 8 kymmenestä suomalaisesta on pilannut vaatteen pesussa – nämä pyykkimokat toistuvat

Vaatteen kutistuminen on suomalaisten yleisin pyykkivahinko. Lindströmin teettämään kyselyyn vastanneista 78 prosenttia oli joskus pilannut tai hukannut tekstiilin pesun yhteydessä.

Kutistunut neule, toisen vaatteen värjäämä paita ja pesukoneeseen kadonnut sukka ovat tuttuja kokemuksia suurelle osalle suomalaisista.

Tekstiilipalveluyritys Lindströmin teettämän kyselyn mukaan vain 22 prosenttia vastaajista ei ollut koskaan kokenut vaatteen väärästä pesemisestä aiheutunutta vahinkoa. Ainakin yksi pyykkimoka oli siten sattunut 78 prosentille.

Kysely osoittaa samalla, että työvaatteet pestään yleisesti samassa koneellisessa muun pyykin kanssa. Tulos koskee niitä vastaajia, jotka huolehtivat itse työvaatteidensa pesemisestä: heistä 59 prosenttia ilmoitti laittavansa työvaatteet aina muun pyykin sekaan.

Kutistuminen on yleisin pyykkivahinko

Yleisin kyselyssä ilmoitettu vahinko oli vaatteen kutistuminen. Sen oli kokenut 51 prosenttia vastaajista.

Värjäytyneen vaatteen oli puolestaan nostanut koneesta 44 prosenttia. Vaatteen tai sen osan oli hukannut pesun aikana 13 prosenttia, ja kymmenen prosenttia kertoi rikkoneensa vaatteen kokonaan.

Kadonneista tekstiileistä tutuin on yksittäinen sukka. Pesukone ei tavallisesti hävitä sukkia jäljettömiin, vaan ne voivat jäädä esimerkiksi toisen vaatteen sisälle, pudota matkalla koneeseen tai päätyä tiivisteen väliin.

Naisista 85 prosenttia kertoi kokeneensa ainakin yhden kyselyssä mainituista pyykkivahingoista. Miehistä vastaava osuus oli 70 prosenttia.

Lindströmin materiaalipäällikkö Seija Forss pohtii tiedotteessa, että ero voi liittyä pyykinpesun työnjakoon ja pestävien vaatteiden laatuun.

Forssin mukaan hankalien ja herkkien vaatteiden peseminen saattaa jäädä useammin naisten vastuulle. Tällöin myös pesussa tapahtuvat vahingot osuvat todennäköisemmin heidän kohdalleen.

Työvaatteita ei aina erotella muusta pyykistä

Työvaatteensa itse pesevistä vastaajista 59 prosenttia laittoi ne aina muun pyykin joukkoon. Osuus on hieman pienentynyt, sillä Lindströmin vuoden 2024 kyselyssä näin teki 65 prosenttia.

Tulos ei tarkoita, että 59 prosenttia suomalaisista pesisi kaikki vaatteensa aina yhdessä. Luku kuvaa nimenomaan itse pestävien työvaatteiden yhdistämistä kodin muuhun pyykkiin.

Työvaatteen peseminen muiden tekstiilien kanssa ei ole kaikissa tilanteissa automaattisesti virhe. Sopiva pesutapa riippuu vaatteen materiaalista, väristä, likaisuudesta ja valmistajan antamista hoito-ohjeista.

Erillinen pesu voi kuitenkin olla tarpeen, jos työvaatteissa on runsaasti likaa, voimakkaita värejä tai aineita, joita ei haluta kodin muihin tekstiileihin. Joidenkin suojavaatteiden ominaisuudet voivat lisäksi vaatia tarkasti määriteltyä pesua ja huoltoa.

Forss muistuttaa, että valkoisten, tummien ja värillisten vaatteiden yhdistäminen samaan koneelliseen voi aiheuttaa värien haalistumista tai vaaleiden tekstiilien värjäytymistä.

Naiset yhdistävät työvaatteet muuhun pyykkiin miehiä useammin

Kyselyyn vastanneista työvaatteensa itse pesevistä naisista 71 prosenttia laittoi ne muun pyykin joukkoon. Miehistä samalla tavalla toimi 52 prosenttia.

Tulos on kiinnostava, sillä naiset ilmoittivat samalla miehiä useammin kokeneensa pyykkivahinkoja. Kysely ei kuitenkaan osoita, että juuri työvaatteiden ja muun pyykin yhdistäminen olisi aiheuttanut ilmoitetut vahingot.

Vastauksista ei myöskään selviä, millaisia työvaatteita eri vastaajat käyttävät. Kevyen toimistovaatteen pesutarpeet voivat poiketa merkittävästi esimerkiksi rakennustyössä, teollisuudessa, keittiössä tai terveydenhuollossa käytetystä vaatetuksesta.

Pääkaupunkiseudulla pyykkiä lajitellaan vähiten

Työvaatteiden ja muun pyykin yhdistämisessä näkyi suuria alueellisia eroja.

Pääkaupunkiseudulla työvaatteensa itse pesevistä vastaajista 76 prosenttia laittoi ne muun pyykin sekaan. Taajaan asutuissa kunnissa osuus oli 74 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 58 prosenttia.

Forss arvioi, että kaupungeissa tulosta voivat selittää käytännön olosuhteet. Pienessä asunnossa ei välttämättä ole tilaa useille pyykkikoreille, ja taloyhtiön pyykkituvassa käytettävissä oleva pesuaika voi olla rajallinen.

Kun pyykkivuoro kestää vain tietyn ajan tai jokin vaate tarvitaan nopeasti käyttöön, houkutus täyttää kone erilaisilla tekstiileillä voi kasvaa.

Kyselyn perusteella ei kuitenkaan voida varmuudella päätellä, mistä alueelliset erot johtuvat. Forssin esittämät syyt ovat mahdollisia selityksiä, eivät tutkimuksessa osoitettuja syy-yhteyksiä.

Eri materiaalien peseminen tuottaa eniten vaikeuksia

Vastaajilta kysyttiin myös, mikä vaatteiden pesemisessä tuntuu kaikkein haastavimmalta. Selvästi yleisin vastaus oli eri materiaalien oikeanlainen käsittely.

Materiaalien pesemisen nimesi suurimmaksi haasteeksi 37 prosenttia vastaajista. Villa, puuvilla, keinokuidut ja erilaiset materiaaliseokset voivat vaatia toisistaan poikkeavia lämpötiloja, ohjelmia, linkousnopeuksia ja kuivaustapoja.

Esimerkiksi villavaatteen liian lämmin tai voimakas pesu voi aiheuttaa kutistumista ja huopumista. Toisaalta urheiluvaatteiden tekniset materiaalit eivät välttämättä hyödy samoista pesuaineista ja käsittelyistä kuin tavalliset puuvillatekstiilit.

Turvallisin lähtökohta on tarkistaa vaatteen oma hoito-ohje. Samankaltaisilta näyttävät tuotteet voivat sisältää erilaisia kuituja ja vaatia siksi eri käsittelyn.

Pesuaineen määrä ja lämpötila askarruttavat

Pesuaineen annostelua piti suurimpana haasteena 12 prosenttia vastaajista. Lämpötilan valitseminen aiheutti eniten vaikeuksia kymmenelle prosentille.

Myös ympäristöystävällisen pesutavan valitseminen ja pesuohjeiden ymmärtäminen olivat kumpikin suurin haaste kymmenelle prosentille. Pyykin lajittelun nosti tärkeimmäksi ongelmakseen kahdeksan prosenttia.

Liian vähäinen pesuainemäärä voi heikentää pesutulosta, mutta ylimääräinen aine ei välttämättä tee pyykistä puhtaampaa. Sitä voi jäädä tekstiileihin, ja turha annostelu lisää myös kustannuksia ja ympäristökuormitusta.

Oikea määrä riippuu muun muassa koneellisen koosta, pyykin likaisuudesta, pesuaineesta ja veden kovuudesta. Siksi annosteluohje kannattaa tarkistaa käytettävän tuotteen pakkauksesta.

Naisista 14 prosenttia piti annostelua suurimpana ongelmana, miehistä 11 prosenttia. Miehet puolestaan mainitsivat pesuohjeiden ymmärtämisen naisia useammin: miehistä sen valitsi 12 prosenttia ja naisista seitsemän prosenttia.

Moni ei pidä pyykinpesua lainkaan vaikeana

Neljä kymmenestä vastaajasta ilmoitti, ettei vaatteiden pesemisessä ole mitään erityisen vaikeaa.

Tulos voi kertoa siitä, että pyykinpesu koetaan tutuksi arkirutiiniksi. Toisaalta suuri pyykkivahinkojen määrä osoittaa, ettei varmuus aina suojaa virheiltä.

Pyykkiä pestään usein kiireessä ja totuttujen tapojen perusteella. Hoito-ohje saattaa jäädä tarkistamatta etenkin silloin, kun vaate näyttää tavalliselta tai se on pesty aikaisemmin ongelmitta.

Vahinko voi syntyä myös yksittäisestä koneeseen eksyneestä vaatteesta. Esimerkiksi voimakkaasti väriä päästävä uusi tekstiili voi värjätä koko vaalean koneellisen.

Lajittelu vähentää värjäytymisen riskiä

Lindström neuvoo jakamaan pyykin vähintään vaaleisiin sekä värillisiin ja tummiin tekstiileihin. Tarkempi lajittelu voidaan tehdä materiaalin, pesulämpötilan ja likaisuuden mukaan.

Uudet ja voimakkaan väriset vaatteet kannattaa pestä ensimmäisillä kerroilla erillään tai samansävyisten tekstiilien kanssa, jos niiden värinpitävyydestä ei ole varmuutta.

Myös taskut kannattaa tarkistaa ja vetoketjut sulkea ennen pesua. Herkät vaatteet voidaan suojata pesupussilla, ja painavat tai karheat tekstiilit on hyvä erottaa tuotteista, joiden pinta vahingoittuu helposti.

Tarkoituksena ei silti ole käynnistää lukuisia vajaita koneellisia. Värien ja materiaalien huomioiminen voidaan yhdistää siihen, että pyykkiä kerätään riittävästi mahdollisimman täysiin, mutta ei liian tiukkaan pakattuihin koneellisiin.

Myös kuivaus voi pilata vaatteen

Pesuohje ei koske vain koneeseen valittavaa ohjelmaa. Merkinnöissä kerrotaan myös, kestääkö vaate rumpukuivausta, ripustamista, tasokuivausta tai muuta käsittelyä.

Kaikkia tekstiilejä ei pidä laittaa kuivausrumpuun. Lämpö ja voimakas pyöriminen voivat kutistaa tai kuluttaa herkkiä materiaaleja.

Neuleet saattavat puolestaan venyä, jos ne ripustetaan märkinä henkariin. Tällaiselle vaatteelle tasokuivaus voi olla turvallisempi vaihtoehto.

Lindström muistuttaa lisäksi, että suora auringonpaiste voi haalistaa tummia ja värillisiä tekstiilejä. Oikea kuivaustapa auttaa säilyttämään vaatteen muodon ja värin pidempään.

Pienet tarkistukset voivat pidentää vaatteen käyttöikää

Kyselyssä näkyvät pyykkimokat ovat usein seurausta pienistä valinnoista: väärästä lämpötilasta, yhteen sopimattomista väreistä tai vaatteen materiaalille liian voimakkaasta käsittelystä.

Vaatteen käyttöikää voi pidentää tarkistamalla pesumerkinnät, annostelemalla pesuaineen ohjeen mukaan ja valitsemalla materiaalille sopivan kuivaustavan. Samalla pesun yhteydessä kannattaa tarkistaa vaatteen kunto ja korjata pienet vauriot ennen niiden suurenemista.

Lindströmin kyselyn toteutti Verian huhtikuussa 2026. Siihen vastasi 1 087 suomalaista kuluttajaa. Kyseessä oli tekstiilipalveluyrityksen toimeksiannosta tehty kysely, joten tuloksia on syytä tarkastella tutkimuksen tilaaja ja kysymysten rajaukset huomioiden.