Narsististen piirteiden yhteys empatiaan näkyi aivokuvissa – suomalaisilta tutkijoilta uusi havainto

Miksi toinen reagoi sivullisen noloon tilanteeseen aivan eri tavalla kuin toinen? Suomalaistutkimuksessa havaittiin, että narsististen piirteiden määrä liittyi siihen, kuinka samankaltaisesti empatiaan yhdistetyt aivoalueet toimivat.

Toisen ihmisen joutuminen nöyryyttävän palautteen kohteeksi on monimutkainen sosiaalinen tilanne. Katsoja voi tuntea myötähäpeää, yrittää ymmärtää loukatun ajatuksia tai kiinnittää huomionsa aivan muihin yksityiskohtiin. Aalto-yliopiston neurotieteen tutkijat ovat nyt tarkastelleet, miten narsistiset persoonallisuuspiirteet liittyvät tällaisen tilanteen aivokäsittelyyn.

Cerebral Cortex -tiedelehdessä 27. lokakuuta 2026 julkaistussa tutkimuksessa ihmiset, joilla oli paljon narsistisia piirteitä, reagoivat aivotasolla toistensa kesken vaihtelevammin kuin ihmiset, joilla näitä piirteitä oli vähän. Eroja näkyi erityisesti aivoalueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkitsemiseen ja kognitiiviseen empatiaan eli toisen ajatusten ja tunteiden ymmärtämiseen.

Aivotutkimukseen osallistui 58 ihmistä

Tutkimus käynnistyi verkkokyselystä, jolla kartoitettiin narsistisia piirteitä lähes tuhannelta ihmiseltä. Tämän perusteella jatkotutkimukseen valittiin sekä paljon että vähän piirteitä saaneita osallistujia. Lopulta toiminnalliseen magneettikuvaukseen osallistui 58 henkilöä.

Kuvauksen aikana osallistujat katsoivat videoita, joissa näyttelijä kertoi nuoruudessa tai aikuisuudessa kokemistaan tilanteista. Kertomuksissa hän oli esimerkiksi joutunut muiden ulkopuolelle tai saanut osakseen ihailua. Sen jälkeen toinen henkilö antoi palautetta, joka asetti kertojan kiusalliseen asemaan. Ulkopuolelle jääneelle saatettiin esimerkiksi vihjata, että hän oli itse syypää kohteluunsa.

Tutkijat vertasivat aivojen toiminnan samankaltaisuutta

Huomion kohteena ei ollut vain se, kuinka voimakkaasti jokin yksittäinen aivoalue aktivoitui. Tutkijat selvittivät erityisesti, kuinka samanlaista osallistujien aivotoiminta oli videon edetessä. Vähän narsistisia piirteitä saaneilla samankaltaisuutta havaittiin enemmän empatiaan liittyvillä alueilla, kun taas paljon piirteitä saaneiden reaktiot erosivat toisistaan selvemmin.

Väitöskirjatutkija Matias Piispasen mukaan paljon narsistisia piirteitä omaavat ihmiset voivat kiinnittää vuorovaikutuksessa huomiota eri asioihin ja tehdä tilanteesta erilaisia tulkintoja. Tämä saattaa osaltaan auttaa ymmärtämään, miksi vuorovaikutukseen syntyy joskus väärinkäsityksiä.

Kyse ei ole narsismin diagnosoinnista

Narsistiset piirteet eivät ole sama asia kuin narsistinen persoonallisuushäiriö. Piirteitä esiintyy ihmisillä eri määrin, eikä tässä tutkimuksessa tehty johtopäätöksiä yksittäisten osallistujien kyvystä tuntea empatiaa kaikkialla arjessa.

Aivotoiminnan ero ei myöskään tarkoita, että kaikki paljon narsistisia piirteitä saaneet kokisivat saman tilanteen samalla tavalla tai että heiltä puuttuisi myötätunto. Tutkimuksessa verrattiin aivovasteita tietyissä videoilla esitetyissä sosiaalisissa tilanteissa. Sen perusteella ei voi tunnistaa tai luokitella omaa läheistä.

Arkielämän kaltaiset tilanteet toivat tutkimukseen uuden näkökulman

Empatian aivoperustaa on usein tutkittu yksinkertaisten ärsykkeiden, kuten kasvonilmeiden avulla. Nyt osallistujat saivat seurata pitkiä tarinoita ja niihin liittyviä sosiaalisia käänteitä, eikä heitä erikseen ohjeistettu eläytymään kertojan tunteisiin.

Aalto-yliopiston mukaan asetelma mahdollisti spontaanin reaktion tarkastelun. Mukana Narsismin kasvot -hankkeessa oli tutkijoita myös Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistoista. Tulokset täydentävät kuvaa siitä, miten erilaiset persoonallisuuspiirteet voivat liittyä sosiaalisen tiedon käsittelyyn aivoissa.