Kaksi ihmistä keskustelee vakavasti kotona riidan jälkeen.
Alex Green / Pexels


viihde /

6 asiaa, joista tunnistaa aidon anteeksipyynnön – yksi painaa muita enemmän

Anteeksipyyntö voi kuulostaa kauniilta mutta jättää silti oudon olon. Tutkijoiden mukaan anteeksipyynnössä on kuusi tunnistettavaa osaa, joista kaikki eivät ole yhtä tärkeitä. Näin ne näkyvät tavallisissa riitatilanteissa.

Joku peruu tapaamisen viime hetkellä, toinen paljastaa ystävän luottamuksellisen asian ja kolmas tiuskaisee kumppanilleen. Kaikissa tilanteissa voi sanoa olevansa pahoillaan, mutta sanat eivät yksin kerro, ymmärtääkö ihminen aiheuttamansa vahingon.

Ohion osavaltionyliopiston vuonna 2016 julkaisemassa tutkimuksessa 755 osallistujaa arvioi erilaisia anteeksipyyntöjä. Tutkimus käsitteli työtilanteeseen sijoitettua luottamusrikkomusta. Sen tuloksia voi käyttää arjen keskustelun apuna, mutta ne eivät ole testi, jolla yksittäisen ihmisen vilpittömyys voitaisiin varmasti tunnistaa.

1. Hän sanoo suoraan, mitä katuu

Ensimmäinen tunnusmerkki on katumuksen osoittaminen. Ero kuuluu siinä, sanooko toinen vain ”ikävä, että suutuit” vai esimerkiksi ”olen pahoillani, että puhuin sinulle loukkaavasti”. Jälkimmäinen nimeää oman teon eikä siirrä huomiota toisen reaktioon.

Katumuksen ei tarvitse olla dramaattinen. Rauhallinen toteamus voi tuntua uskottavammalta kuin pitkä tunteellinen puhe, jos sen rinnalla näkyy, että tapahtunut on todella ymmärretty.

2. Hän selittää tapahtuneen puolustelematta sitä

Aito anteeksipyyntö voi sisältää selityksen: kiire, väärinkäsitys tai harkitsematon päätös saattoi vaikuttaa tilanteeseen. Selitys auttaa hahmottamaan, miten virhe syntyi. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin oikeutus.

Lause ”olin väsynyt ja siksi korotin ääntäni, mutta se ei ollut oikein” ottaa eri tavalla vastuuta kuin ”sinäkin olit niin ärsyttävä”. Hyödyllinen selitys avaa tilannetta; puolustelu pyrkii sulkemaan sen.

3. Hän ottaa vastuun ilman ehtoja

Tämä nousi tutkimuksen tärkeimmäksi osaksi. Ohion osavaltionyliopiston mukaan anteeksipyyntöä pidettiin sitä vahvempana, mitä selvemmin tekijä tunnusti oman vastuunsa. Yksinkertainen ”tein väärin” on siksi usein olennaisempi kuin monta kaunista lisälausetta.

Vastuunotto ei tarkoita sitä, että kaikkien riidan osapuolten pitäisi olla samaa mieltä koko tapahtumaketjusta. Oman osuuden voi silti tunnistaa. Esimerkiksi sovitun asian unohtanut voi sanoa unohtaneensa sen, vaikka taustalla olisi ollut muitakin hankaluuksia.

4. Hän kertoo, mikä muuttuu jatkossa

Katumuksen lisäksi anteeksipyynnössä voi olla lupaus muutoksesta. Jos toinen on toistuvasti myöhässä, pahoittelu alkaa tuntua tyhjältä, ellei seuraavalla kerralla tehdä jotain toisin.

Käytännössä muutos voi olla pieni ja tarkka: ”Laitan ensi kerralla muistutuksen” tai ”Kerron ajoissa, jos en ehdi.” Epämääräinen vakuuttelu, ettei mitään tällaista tapahdu koskaan, ei ole yhtä hyödyllinen kuin toteutettavissa oleva suunnitelma.

5. Hän pyrkii korjaamaan aiheuttamansa vahingon

Tutkimuksessa vahingon korjaamisen tarjoaminen oli heti vastuunoton jälkeen toiseksi merkittävin osa. Rikottu tavara voidaan korvata, peruttu lupaus toteuttaa uudelleen tai väärä tieto oikaista niille, joille se ehdittiin kertoa.

Kaikkea ei kuitenkaan voi korjata yhdellä teolla. Loukkaavia sanoja ei saa pois sanotuiksi. Silloin korjaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen antaa toiselle tilaa kertoa kokemuksestaan ja osoittaa pitkäjänteisesti toimivansa jatkossa toisin.

6. Hän voi pyytää anteeksiantoa mutta ei vaatia sitä

Tutkijoiden kuudesta osasta anteeksiannon pyytäminen sijoittui vaikutukseltaan viimeiseksi. Tämä on kiinnostava vastakohta arkiselle ajatukselle, että juuri sanat ”annatko anteeksi” tekisivät pyynnöstä täydellisen.

Anteeksianto on loukatun ihmisen päätös. Se voi tulla heti, myöhemmin tai jäädä tulematta. Painostava ”nyt sinun täytyy jo antaa anteeksi” saattaa muuttaa anteeksipyynnön uudeksi vaatimukseksi.

Kuuden kohdan lista ei ole kaava, jota jokaisessa pienessä erimielisyydessä pitäisi lukea ääneen. Oleellisinta on, että toinen ymmärtää, mitä tapahtui, tunnustaa osuutensa ja suhtautuu seurauksiin vakavasti.

Tutkimuksessa arvioitiin kirjoitettuja anteeksipyyntöjä kuvitteellisessa tilanteessa, ei vuosien mittaisia parisuhteita. Arjessa sanojen rinnalla ratkaisevaa onkin se, näkyykö sama vastuunotto teoissa myös seuraavalla viikolla.

Jaa artikkeli
WhatsApp
Myös Snapchatissa