Sosiaalisen median treenisisältö voi näyttää motivoivalta, mutta tutkimuksen mukaan jo hyvin lyhyt altistus voi saada nuoret miehet vertailemaan itseään ja tuntemaan olonsa riittämättömäksi.

Sosiaalisen median vaikutuksesta naisten kehonkuvaan puhutaan paljon, mutta miesten kokema ulkonäköpaine jää usein vähemmälle huomiolle. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei ongelmaa olisi.

Your Tangon artikkelissa nostetaan esiin Body Image -tiedelehdessä julkaistu tutkimus, jonka mukaan jo noin kolmen minuutin katselu TikTokin fitness- tai lisäravinnesisältöjä voi heikentää nuorten miesten tyytyväisyyttä omaan kehoonsa, kun vertailukohtana olivat matkailuaiheisia videoita katsoneet miehet. Flinders Universityn mukaan tutkimukseen osallistui yli 280 iältään 17-30-vuotiasta miestä.

Kyse ei siis ole vain tuntikausien selaamisesta tai äärimmäisestä treenikulttuurista. Tutkimus viittaa siihen, että lyhytkin kosketus ihanteellisiin lihaskehoihin, lisäravinnepuheeseen ja jatkuvaan itsensä kehittämisen viestiin voi vaikuttaa siihen, miten mies näkee oman kehonsa.

Fitness-sisältö voi tuntua motivaatiolta, mutta se voi myös lisätä vertailua

Moni avaa treenivideon vilpittömästi hyvässä tarkoituksessa. Tarkoitus voi olla saada vinkkejä salille, löytää uusi liike, oppia ruokavaliosta tai motivoitua liikkumaan.

Ongelma syntyy, kun sisältö ei näytäkään tavallista liikuntaa, vaan erittäin kuratoitua kuvaa täydellisestä kehosta. Videolla näkyy usein lihaksikas mies hyvässä valaistuksessa, oikeasta kuvakulmasta, mahdollisesti pumpattuna treenin jälkeen ja itsevarmana kameran edessä.

Katsoja ei välttämättä vertaa itseään vain treeniohjelmaan. Hän vertaa itseään kokonaisuuteen: kehoon, kuriin, elämäntapaan, ruokavalioon, itsevarmuuteen ja lupaukseen siitä, että "tältä sinunkin pitäisi näyttää".

Tutkimuksessa jo kolme minuuttia riitti

Tutkimuksessa osallistujat jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä katsoi noin kolmen minuutin ajan TikTokin fitness-videoita, joissa lihaksikkaat miehet esittelivät treenejä ja jakoivat harjoitusvinkkejä. Toinen ryhmä katsoi lisäravinneaiheisia videoita, joissa puhuttiin esimerkiksi proteiinijauheista, kreatiinista ja muista lihasmassan kasvattamiseen liitetyistä tuotteista. Kolmas ryhmä katsoi matkailuaiheisia videoita.

Fitness- ja lisäravinnesisältöjä katsoneet miehet kokivat tutkimuksen mukaan enemmän epävarmuutta omaan kehoonsa liittyen kuin matkailuvideoita katsoneet. Lisäksi fitness-videoita katsoneet raportoivat heikompaa tyytyväisyyttä omaan ruokavalioonsa, ja kiinnostus lihasmassaa kasvattaviin tuotteisiin kasvoi.

Tulos on pysäyttävä juuri siksi, että altistus oli niin lyhyt. Kolme minuuttia on vähemmän kuin moni käyttää yhden somekierroksen aloittamiseen.

Miesten kehopaineet jäävät helposti näkymättömiksi

Miesten ulkonäköpaineista puhutaan usein kapeasti. Ajatellaan, että miehet eivät välitä ulkonäöstään samalla tavalla kuin naiset tai että salikulttuuri on automaattisesti terveellistä itsekuria.

Todellisuudessa moni mies kohtaa ristiriitaisen viestin: pitäisi olla vahva, lihaksikas, vähärasvainen, kurinalainen ja itsevarma, mutta samalla ei saisi myöntää, että oma keho ahdistaa.

Tämä tekee ongelmasta erityisen hankalan. Jos mies kokee epävarmuutta kehostaan, hän voi kuitata sen heikkoutena tai yrittää korjata tunnetta kovemmalla treenillä, tiukemmalla ruokavaliolla tai lisäravinteilla. Silloin some ei enää vain inspiroi, vaan alkaa ruokkia riittämättömyyttä.

Lisäravinnepuhe tekee paineesta kaupallista

Tutkimuksessa kiinnostavaa oli se, että mukana ei ollut vain treenivideoita, vaan myös lisäravinnesisältöjä. Tämä on tärkeää, koska nykyinen fitness-some ei myy pelkkää liikuntaa. Se myy usein myös oikotietä parempaan kehoon.

Proteiinijauhe, kreatiini, pre-workout, rasvanpolttotuote tai jokin muu lisä voi näyttäytyä keinona kuroa ero kiinni. Viesti on usein hienovarainen: et ole vielä tarpeeksi hyvä, mutta tällä tuotteella pääset lähemmäs.

Kaikki lisäravinteet eivät tietenkään ole ongelmallisia, eikä liikunnassa tai tavoitteellisessa treenissä ole mitään väärää. Ongelma syntyy, jos ihminen alkaa kokea oman kehonsa jatkuvasti keskeneräiseksi ja ostaa tuotteita ennen kaikkea häpeän tai vertailun vuoksi.

Algoritmi voi vahvistaa epävarmuutta nopeasti

Lyhytvideoalustojen voima perustuu siihen, että ne oppivat nopeasti, mihin käyttäjä pysähtyy. Jos katsoja katsoo muutaman treenivideon, algoritmi voi alkaa tarjota lisää samaa. Pian yksittäinen kiinnostus muuttuu kokonaiseksi syötteeksi, jossa kaikki näyttää viestivän samaa asiaa: muut treenaavat kovemmin, näyttävät paremmilta ja tietävät enemmän.

Tämä voi vääristää käsitystä siitä, mikä on normaalia. Kun katsoja näkee peräkkäin kymmeniä lihaksikkaita kehoja, hän ei enää vertaa itseään tavallisiin ihmisiin vaan poikkeuksellisen valikoituun joukkoon.

Silloin oma täysin tavallinen keho voi alkaa näyttää väärältä.

Sosiaalisen median vähentäminen voi parantaa kehonkuvaa

American Psychological Associationin mukaan tutkimuksessa, jossa nuoret vähensivät sosiaalisen median käyttöään 50 prosentilla muutaman viikon ajaksi, heidän tyytyväisyytensä omaan painoon ja ulkonäköön parani verrattuna niihin, jotka jatkoivat käyttöä entiseen tapaan. Tutkimuksen pääkirjoittaja Gary Goldfield muistutti, että nuoret viettävät keskimäärin 6-8 tuntia päivässä ruutujen äärellä, ja suuri osa ajasta kuluu sosiaalisessa mediassa.

Tämä ei tarkoita, että jokaisen pitäisi poistaa kaikki sovellukset. Mutta se viittaa siihen, että altistuksen määrällä on väliä. Jos syöte saa olon jatkuvasti huonommaksi, kyse ei ole vain omasta heikosta itsetunnosta. Ympäristö vaikuttaa.

Miten treenisisältöä voi katsoa terveemmin?

Ensimmäinen askel on kysyä, millainen olo sisällöstä jää. Saako video aikaan innostusta ja selkeän, realistisen idean? Vai jääkö olo, että oma keho on väärä, ruokavalio epäonnistunut ja elämä liian kaukana ihanteesta?

Hyvä treenisisältö kannustaa liikkumaan kehoa kunnioittaen. Huono sisältö rakentuu häpeän, vertailun ja nopeiden lupausten varaan.

Jos fitness-sisältö alkaa ahdistaa, omaa syötettä voi tietoisesti muokata. Voi lopettaa tilien seuraamisen, painaa "ei kiinnosta", etsiä monipuolisempia liikuntasisältöjä ja seurata ihmisiä, joiden viesti ei perustu jatkuvaan riittämättömyyteen.

Miehenkin kehonkuva ansaitsee suojelua

Nuorten miesten epävarmuutta ei pidä vähätellä vain siksi, että se näyttää erilaiselta kuin naisten ulkonäköpaineet. Lihaksikkuuden ihanne voi olla yhtä vaativa kuin hoikkuuden tai täydellisen kauneuden ihanne.

Tutkimus muistuttaa, että kehonkuva voi horjua nopeasti, kun ihminen altistuu jatkuvalle vertailulle. Alle kolme minuuttia ei kuulosta pitkältä ajalta, mutta someympäristössä se voi riittää käynnistämään ajatuksen: "Miksi minä en näytä tuolta?"

Siksi tervein kysymys ei ehkä ole, pitäisikö treenata enemmän. Se voi olla: millainen sisältö saa minut kohtelemaan itseäni paremmin?