Lapsuus muovaa käsitystämme itsestämme, muista ihmisistä ja siitä, olemmeko turvassa maailmassa. Jos lapsuus on ollut turvaton, kylmä tai arvaamaton, moni oppii selviytymiskeinoja, jotka toimivat silloin, mutta eivät enää aikuisena.

Moni ei edes heti ymmärrä, että omat toimintatavat kumpuavat lapsuudesta. Vasta myöhemmin alkaa hahmottua, ettei kaikki ollutkaan niin hyvin kuin ajatteli.

Tässä Your Tangon listaamat 11 tapaa, jotka ovat yleisiä aikuisilla, joilla oli onneton lapsuus.

1. He eivät halua ottaa apua vastaan

Jos lapsena joutui pärjäämään yksin, avun pyytäminen voi tuntua heikkoudelta. Aikuisena tällainen ihminen torjuu helposti tarjotun tuen, vaikka sitä oikeasti tarvitsisi. Omillaan selviytymisestä on tullut osa identiteettiä.

2. Heiltä puuttuu itseymmärrystä

Turvattomassa lapsuudessa omia tunteita ei ehkä saanut käsitellä. Siksi aikuisena voi olla vaikea pysähtyä ja kysyä: miksi reagoin näin? Itsetutkiskelu ei ole koskaan ollut turvallista.

3. He sivuuttavat omat tunteensa

Jos lapsena tunteet mitätöitiin, ne opittiin työntämään syrjään. Aikuisena tämä näkyy taipumuksena sanoa "ei tässä mitään" silloinkin, kun sattuu. Tunteiden patoaminen on ollut selviytymiskeino.

4. He ovat perfektionisteja

Ylikriittinen kasvuympäristö synnyttää usein pelon epäonnistumisesta. Perfektionismi voi tuntua vahvuudelta, mutta taustalla voi olla syvä uskomus siitä, ettei kelpaa sellaisena kuin on.

5. He kontrolloivat itseään liikaa

Jotkut oppivat olemaan mahdollisimman huomaamattomia. He puhuvat varovasti, eivät ota tilaa ja tarkkailevat jatkuvasti omaa käytöstään. Taustalla voi olla häpeä tai pelko torjutuksi tulemisesta.

6. He selittelevät liikaa

Ylikorostunut selittäminen voi viestiä siitä, ettei omaan arvostelukykyyn luoteta. Lapsena mielipiteet saatettiin kyseenalaistaa tai vähätellä. Aikuisena jokainen päätös tuntuu vaativan perustelun.

7. He ovat ylikorostetun itsenäisiä

Hyperitsenäisyys syntyy usein turvattomuudesta. Tällainen ihminen ei delegoi, ei pyydä apua ja pitää muut etäällä. Haavoittuvuus tuntuu vaaralliselta.

8. He kärsivät huijarisyndroomasta

Onnettoman lapsuuden kokenut voi kokea, ettei ole ansainnut onnistumisiaan. Kehut tuntuvat epämukavilta. Sisäinen ääni kuiskaa, että kohta joku huomaa totuuden.

9. He miellyttävät liikaa

Jos rakkaus oli lapsena ehdollista, aikuisena voi yrittää ansaita hyväksyntää tekemällä kaikkensa muiden puolesta. Rajojen asettaminen tuntuu itsekkäältä, vaikka se olisi terveellistä.

10. Heidän on vaikea rentoutua

Jatkuva valppaustila voi jäädä päälle. Rentoutuminen tuntuu vaaralliselta, koska lapsuudessa rauhallinen hetki saattoi muuttua hetkessä jännitteeksi. Keho ei osaa päästää irti.

11. He romahtavat emotionaalisesti

Moni jaksaa pitkään ylikierroksilla, kunnes voimat loppuvat. Silloin seuraa täydellinen uupumus. Tasapainon löytäminen työn ja levon välillä on vaikeaa, jos lapsuudessa ei ollut mallia turvallisesta rytmistä.

Toipuminen alkaa ymmärryksestä

Onneton lapsuus ei määritä koko elämää, mutta sen vaikutukset voivat näkyä pitkään. Hyvä uutinen on se, että monet näistä tavoista ovat opittuja ja siksi myös pois opittavissa.

Itsemyötätunto, terapia ja turvalliset ihmissuhteet voivat auttaa rakentamaan uudenlaista suhdetta itseensä.

Lapsuuden selviytymiskeinot eivät ole merkki heikkoudesta. Ne ovat todiste siitä, että selvisit. Nyt voit opetella elämään tavalla, joka ei enää perustu pelkkään selviytymiseen.