Parisuhdekuvioiden toistuminen ei ole sattumaa. Monet naiset huomaavat ajautuvansa yhä uudelleen suhteisiin emotionaalisesti etäisten, sitoutumista välttelevien tai muuten epäsopivien miesten kanssa.
Parisuhdevalmentaja Jordan Grayn blogin mukaan taustalla ei useinkaan ole huono tuuri, vaan tietyt persoonallisuuspiirteet ja sisäiset uskomukset, jotka ohjaavat valintoja tiedostamatta.
1. Pelko tulla satutetuksi
Grayn mukaan yksi keskeisimmistä syistä väärien kumppanien valintaan on pelko loukkaantua. Naiset, jotka vetävät puoleensa emotionaalisesti etäisiä miehiä, ovat usein itsekin jollain tasolla sulkeutuneita, vaikka saattavat ajatella olevansa avoimia ja valmiita läheisyyteen.
Taustalla voi olla aiempia petoksia, kivuliaita eroja tai lapsuudessa opittua epäluottamusta. Kun läheisyys tuntuu uhkaavalta, alitajunta ohjaa kohti kumppaneita, joiden kanssa syvä yhteys ei koskaan todella synny. Näin vältetään riski tulla oikeasti nähdyksi ja mahdollisesti satutetuksi.
2. Heikko itsearvostus ja tunne, ettei ansaitse enempää
Toinen toistuva piirre on matala itsearvostus. Gray viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan heikko itsetunto vaikeuttaa myönteisen huomion ja rakkauden vastaanottamista. Kun joku kohtelee aidosti arvostavasti, se voi tuntua epäilyttävältä tai jopa epämukavalta.
Jos ihminen kokee olevansa "liikaa" tai toisaalta "ei tarpeeksi", hän päätyy helposti suhteisiin, joissa tämä uskomus vahvistuu. Emotionaalisesti tavoittamattomat kumppanit tarjoavat alitajuisen todisteen sille, että omat tarpeet eivät ole tärkeitä tai oikeutettuja.
3. Kumppanin näkeminen projektina
Gray nostaa esiin myös ilmiön, jossa kumppanista tehdään projekti. Erityisesti kunnianhimoiset, suoriutumiseen tottuneet ihmiset saattavat olla rohkeita työelämässä, mutta varovaisia tunnesuhteissa.
Sen sijaan että valittaisiin emotionaalisesti tasavertainen kumppani, päädytään ihmisiin, joita voi "korjata", tukea tai kehittää. Näin huomio siirtyy pois omista haavoista ja keskeneräisistä asioista. Tällaiset suhteet perustuvat kuitenkin harhaan, ja ne hajoavat usein, kun projektin todellisuus ei vastaa mielikuvaa.
Kyse ei ole täydellisyyden tavoittelusta
Jordan Grayn mukaan toistuvista parisuhdekuvioista vapautuminen alkaa itseen katsomisesta. Kyse ei ole täydellisyyden tavoittelusta, vaan rehellisyydestä omia pelkoja, uskomuksia ja tarpeita kohtaan.
Kun itsearvostus vahvistuu ja emotionaalinen saatavuus kasvaa, myös vetovoima muuttuu. Silloin kiinnostus kohdistuu ihmisiin, jotka ovat aidosti samalla tasolla ja kykenevät vastavuoroiseen, terveeseen yhteyteen.