Aalto-yliopiston tuore tutkimus haastaa sitkeän mielikuvan suomalaisista varovaisina säästötilikansana. Lähes puolet kotitalouksista sijoittaa jo osakkeisiin tai rahastoihin.

Suomalaisia on pitkään pidetty kansana, joka suhtautuu rahaan varovaisesti ja pitää säästönsä mieluummin pankkitilillä kuin markkinoilla. Aalto-yliopiston tuore tutkimus piirtää kuitenkin toisenlaisen kuvan.

Suomalaisten sijoittaminen on yleistynyt voimakkaasti 15 vuoden aikana. Suomalaisten omistamien osakkeiden ja sijoitusrahastojen arvo kasvoi vuosina 2009-2023 41 miljardista eurosta 101 miljardiin euroon.

Kyse ei ole enää vain pienestä aktiivisten sijoittajien joukosta. Kun samaan kotitalouteen kuuluvat sijoittajat lasketaan yhdeksi kotitaloudeksi, sijoittavia kotitalouksia oli vuonna 2023 jo 47 prosenttia.

Toisin sanoen Suomi on hyvin lähellä tilannetta, jossa enemmistö kotitalouksista sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin.

Suomi on sijoittamisen eurooppalaista kärkeä

Kauppakorkeakoulun omistajuuden professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista yhteistyössä Pörssisäätiön kanssa.

Tutkimus on kiinnostava siksi, että se ei perustu pelkkiin kyselyihin tai arvioihin. Tiedotteen mukaan tutkimus pohjautuu koko väestön kattavaan rekisteriaineistoon, mikä antaa aiempaa tarkemman kuvan siitä, kuinka laajasti suomalaiset todella sijoittavat.

Vuonna 2009 osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sijoitti vajaa neljännes suomalaisista. Vuonna 2023 luku oli jo 35 prosenttia.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen edelle sijoittuu selvityksen mukaan vain Ruotsi. Tämä haastaa vahvasti vanhan käsityksen Suomesta maana, jossa sijoittaminen olisi vain harvojen harrastus.

"Suomessa ei ole totuttu ajattelemaan, että olisimme sijoittamisen mallimaa. Tutkimuksen perusteella siihen olisi kuitenkin syytä. Suomalaiset ovat aivan Euroopan kärkeä myös talousosaamisessa", Knüpfer sanoo.

Säästötilikansan myytti murenee

Tutkimus murtaa mielikuvaa suomalaisista, jotka makuuttavat rahojaan varovaisesti pankkitileillä.

Knüpferin mukaan sijoittamisesta on tullut olennainen osa suomalaisten arkea.

"Suomessa sijoittamisesta on tullut olennainen osa kansalaisten arkea. Kehitys on tapahtunut pitkälti ilman merkittäviä valtion politiikkatoimia, mikä tekee muutoksesta etenkin Ruotsiin verrattuna poikkeuksellisen", Knüpfer sanoo.

Tämä on merkittävä huomio, sillä Ruotsia on usein pidetty kansankapitalismin ja laajan sijoituskulttuurin mallimaana. Suomessa kehitys näyttää tapahtuneen suurelta osin markkinoiden, pankkien, median ja talouskasvatuksen kautta.

Aalto-yliopiston tiedotteen mukaan sijoittamisen yleistymisen taustalla voivat vaikuttaa muun muassa sijoitusaiheisen sisällön lisääntyminen sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa, pankkien kilpailu sijoittaja-asiakkaista, osakesäästötilin käyttöönotto sekä talousosaamisen vahvistuminen kouluissa.

Sijoittamisesta on siis tullut aiempaa arkisempaa. Se ei enää näyttäydy vain pörssikurssien seuraamisena, vaan monelle tavallisena osana säästämistä, vaurastumista ja oman talouden suunnittelua.

Ruotsiin on silti vielä matkaa

Vaikka Suomi kuuluu sijoittamisen yleisyydessä Euroopan kärkeen, sijoitusvarallisuuden osuudessa Ruotsiin on edelleen matkaa.

Aalto-yliopiston mukaan ruotsalaisilla on osakkeissa ja rahastoissa 58 prosenttia likvidistä rahoitusvarallisuudesta. Suomessa vastaava luku on yli 13 prosenttiyksikköä pienempi.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri näkee tässä kehittämisen paikan.

"Meillä sijoitusten osuus säästöistä on vielä pieni verrattuna Ruotsiin. Ruotsissa valtio on kannustanut kansalaisia sijoittamaan esimerkiksi uudistamalla eläkejärjestelmää ja verotuksella, mitä meilläkin tulisi harkita", Lounasmeri sanoo.

Tämä nostaa esiin kiinnostavan yhteiskunnallisen kysymyksen: pitäisikö sijoittamista kannustaa Suomessa nykyistä aktiivisemmin myös poliittisin päätöksin?

Jos sijoittamisesta on jo tullut laaja kansalaisilmiö, seuraava keskustelu voi koskea sitä, miten sijoittamisesta tehdään entistä tasa-arvoisempaa ja pitkäjänteisempää.

Moni sijoittaa, mutta summat vaihtelevat valtavasti

Vaikka lähes puolet kotitalouksista sijoittaa, kaikkien sijoitussalkut eivät ole suuria.

Aalto-yliopiston tiedotteen mukaan suomalaisten kotitalouksien sijoitussalkkujen mediaaniarvo oli vuonna 2023 8 732 euroa. Keskiarvo oli kuitenkin 75 035 euroa.

Ero mediaanin ja keskiarvon välillä kertoo siitä, että sijoitusvarallisuus jakautuu epätasaisesti. Monella sijoittajalla on verrattain pieni salkku, kun taas suuri varallisuus keskittyy pienemmälle joukolle.

Vuonna 2023 Suomessa oli 9 775 henkilöä, jotka olivat kartuttaneet sijoituksillaan vähintään miljoonan euron varallisuuden. Nämä sijoitusmiljonäärit omistivat yksinään 43 prosenttia koko sijoitusvarallisuudesta.

Yli 10 miljoonan euron sijoitusvarallisuus oli 492 ihmisellä.

Tämä kertoo, että vaikka sijoittamisesta on tullut aiempaa laajempi ilmiö, varallisuuden kasautuminen on yhä vahvaa. Sijoittaminen on yleistynyt, mutta sijoitusvarallisuuden määrä jakautuu hyvin eri tavoin eri väestöryhmien välillä.

Sijoittajissa näkyvät väestöryhmien erot

Tutkimuksessa nousevat esiin myös selkeät erot sijoittajien taustoissa.

Knüpferin mukaan keskimääräinen sijoittaja on muuta väestöä vanhempi ja todennäköisemmin mies, kaupunkilainen, ruotsinkielinen sekä yliopistokoulutettu.

Naiset muodostavat jo lähes puolet sijoittajista, mutta heillä on miehiä vähemmän sijoitusvarallisuutta.

Tämä havainto on tärkeä, koska sijoittamisen yleistyminen ei automaattisesti tarkoita, että kaikki hyötyisivät siitä samalla tavalla. Jos sijoitusvarallisuus kasautuu tietyille ryhmille, sijoittamisesta voi tulla myös varallisuuseroja vahvistava tekijä.

Toisaalta kehitys voi tarjota mahdollisuuden laajentaa talousosaamista ja omistajuutta entistä useammille. Kun sijoittaminen normalisoituu, myös kynnys aloittaa voi madaltua.

Sijoittaminen vaikuttaa myös yhteiskuntaan

Sijoittamisen yleistyminen ei ole vain yksityistalouksien asia. Sillä on myös laajempi taloudellinen merkitys.

Pörssisäätiön Lounasmeri muistuttaa, että sijoittajat rahoittavat suoraan ja välillisesti yritysten kasvua.

"On yhteiskunnallisesti merkityksellistä, että suomalaiset haluavat pyrkiä vaurastumaan sijoittamalla. Sijoittajat rahoittavat myös suoraan ja välillisesti yritysten kasvua", Lounasmeri sanoo.

Tämä näkökulma tekee sijoittamisesta kiinnostavan yhteiskunnallisen ilmiön. Kun kotitaloudet sijoittavat, kyse ei ole vain omista säästöistä tai tulevaisuuden turvasta. Sijoitukset voivat tukea yritysten rahoitusta, kasvua ja sitä kautta talouden dynamiikkaa.

Samalla sijoittamisen laajeneminen lisää tarvetta talousosaamiselle. Mitä useampi suomalainen sijoittaa, sitä tärkeämpää on ymmärtää myös riskit, hajauttaminen, kulut, verotus ja pitkäjänteisyys.

Seuraavaksi kysytään, voiko Suomesta tulla ykkönen

Aalto-yliopiston tutkimuksen perusteella suomalainen sijoituskulttuuri on muuttunut nopeasti.

Sijoittaminen ei ole enää vain pienen joukon harrastus, vaan osa yhä useamman kotitalouden arkea. Samalla Suomi on noussut Euroopan kärkeen sijoittamisen yleisyydessä.

Knüpfer näkee kehityksen jatkuvan.

"Suomessa ollaan pian tilanteessa, jossa enemmistö kotitalouksista sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin. Olemme jo nyt Euroopan kärkeä. Seuraava kysymys kuuluu, miten Suomesta voisi tulla ykkönen", Knüpfer päättää.

Kysymys on iso. Se ei koske vain sitä, kuinka moni sijoittaa, vaan myös sitä, miten laajasti suomalaiset ymmärtävät sijoittamista, miten varallisuus jakautuu ja millaisia kannustimia yhteiskunta haluaa omistajuudelle luoda.

Suomalaiset eivät tutkimuksen perusteella ole enää vain säästötilikansaa. Heistä on tullut omistajakansa.