Me kaikki tunnemme jonkun, jonka elämä tuntuu olevan jatkuvaa draamaa. Riidat, väärinkäsitykset ja kaoottiset tilanteet seuraavat heitä, kuin he olisivat pääroolissa loputtomassa saippuasarjassa. Onko kyse vain huonosta tuurista?

"Etsimme draamaa välttääksemme trauman."

Psykologi ja kirjailija Scott Lyons sanoo Your Tangon mukaan, että ei. Hän selittää kirjassaan Addicted to Drama, että usein ihmiset hakeutuvat draamaan, koska se auttaa heitä välttelemään syvempää kipua tai ratkaisemattomia traumoja. Draama voi olla keino pitää mieli kiireisenä, mutta ennemmin tai myöhemmin se kääntyy itseään vastaan.

Tässä ovat 10 kaoottista piirrettä ihmisistä, joiden elämässä tuntuu aina olevan draamaa.

1. He hakevat suurimpia pohjakosketuksia saadakseen suurimmat tunnehurmokset

Psykologi Lyons kutsuu tätä "intermittent love" -ilmiöksi, joka näkyy erityisesti ihmissuhteissa. Draamahakuiset ihmiset kokevat äärimmäisiä tunnevaihteluita: kun hyvät hetket ovat hyviä, ne ovat loistavia – mutta huonot hetket ovat kamalia.

Tämä voi johtaa siihen, että he tietoisesti tai tiedostamatta luovat ongelmia saadakseen dramaattisia ylä- ja alamäkiä elämäänsä.

2. He ovat loistavia kriisitilanteissa

Ihmiset, jotka vetävät puoleensa draamaa, tuntuvat usein kukoistavan stressin keskellä. He saattavat elää jatkuvassa kiireessä, tehdä töitä ympäri vuorokauden ja tasapainoilla useiden projektien parissa – kunnes he lopulta romahtavat.

Mayo Clinicin mukaan krooninen stressi voi vaikuttaa terveyteen, vaikka sitä ei heti huomaisi. Se voi olla syynä univaikeuksiin, keskittymisongelmiin ja jopa fyysisiin sairauksiin.

4. He täyttävät aikataulunsa äärimmilleen

Ihmiset, jotka rakastavat draamaa, eivät siedä tyhjää aikaa. He buukkaavat kalenterinsa täyteen ja valittavat jatkuvasta kiireestä – mutta todellisuudessa he luovat itselleen kaoottisen ympäristön.

Työpsykologi Jennifer Newman muistuttaa, että lepo ja "tyhjä" aika ovat elintärkeitä hyvinvoinnille. Jos aikataulu on liian täynnä, siitä katoaa nautinto ja elämästä tulee pelkkää suorittamista.

4. He kasvoivat kaaoksen keskellä

Lapsuuden perhedynamiikalla on suuri vaikutus siihen, miten ihminen suhtautuu draamaan aikuisena. Jos joku kasvoi kodissa, jossa oli paljon konflikteja, hän saattaa tiedostamattaan hakeutua samanlaisiin tilanteisiin myöhemmin elämässään.

Psykologi Caroline Middelsdorfin mukaan lapsuudessa opitut roolit, kuten vastuu vanhempien tunteista, voivat siirtyä aikuisuuteen ja vaikuttaa ihmissuhteisiin.

5. He asuvat paikoissa, jotka eivät tee heitä onnellisiksi

Joskus draamaherkät ihmiset tekevät valintoja, jotka pitävät heidät onnettomina – esimerkiksi asumalla kaupungissa, joka uuvuttaa heidät.

Psykologi Lyons kertoo, että muutto New Yorkista pois auttoi häntä rauhoittamaan hermostonsa ja vähentämään stressiä. Monet eivät kuitenkaan huomaa, että heidän ympäristönsä voi vaikuttaa heidän henkiseen hyvinvointiinsa.

6. He sekoittavat tutun ja turvallisen

Jos ihminen on kasvanut epävakaassa ympäristössä, draama voi tuntua tutulta – ja siksi turvalliselta. He ovat tottuneet olemaan jatkuvassa valmiustilassa ja hakeutuvat tilanteisiin, jotka vahvistavat tätä tunnetta.

Tämä voi tarkoittaa myös sitä, että he valitsevat kumppaneita, jotka tuovat heidän elämäänsä lisää kaaosta, koska se tuntuu "normaalilta".

7. He kyllästyvät helposti

Draamahakuiset ihmiset tarvitsevat jatkuvasti uusia virikkeitä ja tilanteita, jotka pitävät heidän elämänsä mielenkiintoisena.

Psykologi Lyons muistuttaa, että on olemassa kahdenlaista tylsistymistä:

1. Pinnallinen tylsistyminen, jossa ihminen kaipaa jatkuvasti uusia ärsykkeitä.

2. Syvempi tyytymättömyys, joka voi olla merkki siitä, että ihminen kaipaa merkityksellisempää elämää.

Jos tylsyys johtaa draaman etsimiseen, se ei ole rakentavaa – mutta jos se kannustaa ihmistä tekemään positiivisia muutoksia, se voi olla hyödyllistä.

8. He tekevät töitä, jotka eivät tyydytä heitä

Gallupin tutkimuksen mukaan 60 % työntekijöistä kokee olevansa henkisesti irtaantuneita työpaikallaan ja 19 % tuntee olonsa suoraan onnettomaksi.

Draamaan taipuvaiset ihmiset saattavat jäädä uuvuttavaan työpaikkaan ja valittaa sen aiheuttamasta stressistä – sen sijaan, että he etsisivät aktiivisesti muutosta.

9. He eivät koskaan pysähdy

Psykologi Lyons kysyy: "Mitä tapahtuisi, jos antaisimme itsemme pysähtyä?" Draamaaddiktit eivät yleensä siedä hiljaisuutta tai tyhjyyttä. He pitävät itsensä jatkuvasti liikkeessä, koska pelkäävät, mitä löytäisivät, jos heillä olisi aikaa pysähtyä ja kuunnella itseään.

Hiljaisuus voi kuitenkin olla avain hyvinvointiin ja itsetuntemukseen.

10. He eivät tajua, että he ovat kaaoksen keskipisteessä

Usein ihminen, joka vetää draamaa puoleensa, on viimeinen, joka huomaa sen itse. He voivat syyttää muita huonosta onnestaan, mutta eivät tunnista, että he itse luovat kaoottisia tilanteita ympärilleen.

Psykologi Lyons tiivistää asian näin:

"Etsimme draamaa, jotta meidän ei tarvitsisi kohdata traumaamme."

Mutta draama ei voi peittää kipua ikuisesti – ennemmin tai myöhemmin totuus tulee vastaan. Ja juuri silloin on mahdollisuus löytää aito rauha.