Psykologit ovat kiistelleet The Guardianin mukaan [lähde] vuosikymmeniä niin sanotusta "kasvopalautehypoteesista". Sen mukaan ihminen voi tulla onnellisemmaksi hymyilemällä.

Hymyily ei muuta synkimpiä päiviä auringonpaisteeksi, mutta satunnaista piristystä kaipaavat saattavat haluta hymyillä. Pelkkä hymyily nimittäin saattaa tehdä hiukan onnellisemmaksi.

Ilmiö toimii myös toisinpäin. Suu mutrulla oleminen saattaa myös synkistää tunnelmaa.

Idea on jo kaukaa 1980-luvulta. Silloin tehdyn vaikutusvaltaisen tutkimuksen mukaan ihmiset pitivät Gary Larsonin The Far Side (Kaukana poissa, Harhama) -sarjakuvaa hauskempana, kun he pitivät kynää hampaidensa välissä antamatta huulten koskettaa sitä. Kynän sanottiin aktivoivan hymylihaksia lähettäen näin positiivisia signaaleja aivoihin.

Tutkimus haastettiin vuonna 2016, kun 17 eri laboratoriota ei onnistunut toistamaan kynä suuhun -tuloksia. Kolme vuotta myöhemmin meta-analyysi yli 100 julkaistusta tutkimuksesta puolestaan osoitti, että kynällä tai hymyilyllä todennäköisesti oli vaikutusta, mutta keskustelu jatkui kiivaana.

Stanfordin yliopiston tutkija Nicholas Coles halusi ratkaista asian lopullisesti, ja järjesti kokeen. Psykologit hankkivat koehenkilöiksi lähes 4 000 ihmistä 19 maasta, ja jakoivat heidät kolmeen ryhmään.

Ensimmäisessä otettiin käyttöön kynä suuhun -menetelmä aktivoimaan kasvolihakset hymyillen. Toinen ryhmä matki hymyilevien näyttelijöiden ilmeitä. Kolmas ryhmä käskettiin jännittämään huulenpielet kohti korvia, ja kohottamaan poskia käyttämällä vain kasvojen lihaksia. Samalla osallistujat saattoivat katsoa esimerkiksi kissojen kuvia, tai pelkkää tyhjää näyttöä.

Kynä suuhun -menetelmä ei juurikaan auttanut onnellisuudessa. Kaksi muuta lähestymistapaa kuitenkin lisäsivät onnellisuutta, vaikka vaikutus oli pieni. Saman onnellisuuden lisäyksen saa katselemalla valokuvia.

Joka tapauksessa, tulos viittaa siihen, ettei onnellisuuden kokemus synny pelkästään henkisellä tasolla. Myös fysiologia vaikuttaa siihen, eli tässä tapauksessa hymyily. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi kiihtynyt sydämen syke puolestaan voi saada ihmiset ahdistuneeksi, ja kulmikkaaseen asentoon jännitetyt kulmakarvat vihaiseksi.

Cardiffin yliopiston psykologian emeritusprofessori Tony Manstead ei edelleenkään ollut täysin vakuuttunut tuloksista. Hän kehottikin varovaisuuteen tutkimuksen suhteen. Hän huomautti muun muassa, että onnellisuusvaikutus oli suurin heillä, jotka tiesivät kasvopalautehypoteesista.