Mikko Hinkkanen
05:10 - 25.10.2021 / viihde / Findance
HUS: Erikoistuvat lääkärit tulivat mukaan oman koulutuksensa kehittämiseen - "Enemmän vuorovaikutusta ja viestintää"

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa johto ja erikoistuvat lääkärit ovat alkaneet etsiä yhdessä keinoja erikoistumiskoulutuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Kehittämisen tulokset ovat jo näkyvissä.

Erikoistuvien lääkärien koulutuksen muuttaminen osaamisperustaiseksi sekä aiemmin esiin tulleet erikoistumisvaiheen ongelmat ovat vauhdittaneet erikoistumiskoulutuksen kehittämistä HUSissa.

”Kilpailemme erikoistuvista lääkäreistä terveyskeskusten ja yksityisen sektorin kanssa. Meidän valttejamme maan suurimpana yliopistosairaalana ovat erinomaiset mahdollisuudet tehdä tutkimus- ja kehittämistyötä sekä päästä oppimaan kaikilta erikoisaloilta ja saada kokemusta vaativasta erikoissairaanhoidosta. Sitten meillä on jonkin verran työn ja koulutuksen järjestelyihin ja vanhentuneisiin käytänteisiin liittyviä ongelmia, joita olemme koettaneet ratkaista”, sanoo HUSin tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta.


Oma esimies erikoistuville ja lääkärien sijoittelun blokkimalli kiitettyjä

Naistentaudeilla ja synnytyksillä erikoistuvat lääkärit saivat oman esimiehen, jonka tehtävänä on suunnitella erikoistuvien sijoitukset, koulutus-, tutkimusaika-, vuosiloma- ja aktiivivapaat sekä vetää kehityskeskustelut. Erikoistuvien oman esimiehen tehtävän perustaminen on ollut pidetty uudistus erikoistuvien lääkäreiden keskuudessa.

Sisätaudeilla ja kuntoutuksella on kehitetty oma blokkimalli, jossa erikoistuvat lääkärit jaetaan muutaman ihmisen ryhmiin ja erikoistumiskoulutuksen alat jaetaan blokkeihin. Jokaisen blokin sisällä on yksi pienryhmä neljä kuukautta kerrallaan. Pienryhmän jäsenet vuorottelevat eri sijoituspisteissä blokin sisällä. Lääkärit ovat olleet tyytyväisiä blokkijärjestelyyn.

Yksi malli ei sovi kaikille, vaan kussakin tulosyksikössä ovat erikoistuvat lääkärit ja johto yhdessä pohtineet, kuinka erikoistumiskoulutusta voisi juuri heidän kohdallaan parantaa. Tukielin- ja plastiikkakirurgialla käynnistettiin POP- eli perehdytys-ohjaus-palaute-hanke, jonka tavoitteena on luoda jäsennellyt prosessit perehdytykselle. Akuutissa erikoistuva lääkäri on mukana johtoryhmässä, Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä toimii erikoistuvien vanhimpien ohjausryhmä ja Psykiatriassa on panostettu lähiohjaukseen. Neurologialla kaikki lääkärit kokoontuvat yhdessä miettimään yksikön kehittämisasioita säännölliseen Aivoriiheen.


Enemmän vuorovaikutusta ja viestintää

”Ajatuksena on, että jaamme hyviä kehitysideoita keskenämme, ettei pyörää tarvitse aina keksiä uudelleen. Blokkimallista on kiinnostuttu muissakin yksiköissä ja omaa esimiestä kaavaillaan jo muuallekin”, kertoo kehittämispäällikkö Elina Koota.

Yhdessä kehittäminen ei olisi mahdollista ilman jatkuvaa viestintää. Kuulumisten vaihtoon, palautteen antoon ja ideoiden esittämiseen on rakennettu useampi väylä, jotta vuorovaikutus olisi mahdollisimman kattavaa.

”Tutkimusjohtaja tapaa yhdessä toimialajohtajan ja opetuksesta vastaavan kanssa erikoistuvien lääkärien edustajia säännöllisesti, erikoistuvien vanhimpien verkosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa, ja joka toinen kuukausi kokoontuvat kouluttajalääkärit, jotka tuovat mukanaan viestiä eri alojen erikoistuvilta lääkäreiltä. Lisäksi Teamsillä ja sähköpostilla voi matalalla kynnyksellä olla suoraan yhteydessä asiasta kuin asiasta”, luettelee Koota.

Erikoistuvien lääkärien tutkimustoimintaan ehdotetaan miljoonan euron lisärahaa

HUSin hallitus teki syyskuussa 2021 valtuuston päätettäväksi ehdotuksen miljoonan euron lisärahoituksesta, joka jaetaan tulosyksiköille ja käytetään erikoistuvien lääkärien tutkimustyön tukemiseen.

”HUSissa myös erikoistumisvaiheen lääkärit tekevät tutkimusta, jolla on välitöntä vaikutusta toimintatapoihin tai hoitolinjauksiin. Meillä on nuoria tutkijoita, jotka ovat tehneet merkittävää työtä niin aivovammapotilaan ennusteen laskemiseksi kuin koronaviruksen leviämiseenkin liittyen”, Pitkäranta perustelee.