Perustulokokeilun työllisyysvaikutuksia koskeva Jouko Verhon (VATT), Kari Hämäläinen (VATT) ja Ohto Kannisen (PT) artikkeli “Removing Welfare Traps: Employment Responses in the Finnish Basic Income Experiment” julkaistaan kansainvälisesti arvostetussa taloustieteen tiedejulkaisussa American Economic Journal: Economic Policy.
Suomen perustulokokeilu ei tuottanut merkittäviä lyhyen aikavälin työllisyysvaikutuksia
Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus osoittaa, että vähimmäistyöttömyysetuuden korvaaminen yhtä suurella perustulolla ja samanaikainen työllistymiskannustimien parantaminen tuo vain vähäisiä työllisyysvaikutuksia. Lisäksi osallistuminen työllisyyttä edistäviin palveluihin pysyi korkeana työnhakuvelvoitteiden poistumisesta huolimatta.
Suomen perustulokokeiluun valittiin 2 000 henkilöä, joiden vähimmäistyöttömyysetuus korvattiin 560 euron kuukausittaisella perustulolla. Tämä paransi merkittävästi kokeiluryhmän työllistymiskannustimia, sillä työtulot eivät pienentäneet perustuloa.
VATT:n ja PT:n tutkimuksen mukaan työllisyyskannustimien huomattavasta lisäyksestä huolimatta perustuloa saaneiden työpäivät pysyivät tilastollisesti ennallaan kokeen ensimmäisenä vuonna.
- Suomen perustulokokeilu ei siis tuottanut merkittäviä lyhyen aikavälin työllisyysvaikutuksia, vaikka se tarjosi suurempia parannuksia työllisyyskannustimiin kuin mikään realistinen sosiaaliturvauudistus voisi tarjota, toteaa VATT:n johtava tutkija Kari Hämäläinen.
Suomen perustulokokeilua koskeva tutkimus julkaistaan taloustieteen huippujulkaisuista
Perustulokokeilun työllisyysvaikutuksia koskeva Jouko Verhon (VATT), Kari Hämäläisen (VATT) ja Ohto Kannisen (PT) artikkeli “Removing Welfare Traps: Employment Responses in the Finnish Basic Income Experiment” julkaistaan American Economic Journal: Economic Policy -tiedelehdessä. Se on yksi taloustieteen arvostetuimmista julkaisuista.
Perustulo herättää suurta kiinnostusta monissa maissa. Suomi toteutti ensimmäisenä maana aidosti satunnaistetun perustulokokeilun vuosina 2017–2018. Kokeiluun osallistuminen ei pohjautunut vapaaehtoisuuteen, joten sen vaikutuksista voi tehdä luotettavampia arvioita kuin muissa, vapaaehtoisuuteen perustuvissa kokeiluissa on mahdollista.
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kokeilun uusi piirre oli, että ryhmä sai perustulotukea riippumatta heidän asemastaan työmarkkinoilla tai aikomuksestaan hakea työtä. Pohjimmiltaan se poisti kaikki julkisten työvoimaviranomaisten asettamat työnhakuvelvoitteet.
- Perustulokokeilu mahdollisti yhteiskuntatieteissä poikkeuksellisen luotettavan arvioinnin. Satunnaistamisen ja pakollisen osallistumisen ansiosta kokeiluun valittujen henkilöiden ryhmä va- stasi kaikilta mahdollisilta tavoiltaan Kelan työttömyysetuutta saaneiden ryhmää. Ryhmien väliset erot kuvasivat täten vain ja ainoastaan perustulokokeilun vaikutuksia, selventää VATT:n johtava tutkija Jouko Verho.
Tietoa tutkimuksesta:
Perustulokokeilussa selvitettiin, kuinka uudet sosiaalietuudet, hallinnollisten esteiden vähentäminen ja alhaisemmat työllistymisveroasteet vaikuttivat työllisyyteen. Tutkimuksessa verrattiin satunnaistamalla valittua perustuloa saavaa ryhmää Kelan työttömyysetuutta saaneeseen verrokkiryhmään käyttäen yksityiskohtaisia hallinnollisia tietoja. Perustuloa saaneiden työllisyys parani kokeilun aikana vain hieman enemmän kuin vertailuryhmällä. Ensimmäisenä kokeiluvuoden aikana perustulo lisäsi työssäoloa 1.5 päivällä verrokkiryhmän työssäolopäivien ollessa 78 päivää. Tutkimuksessa mukana olleet viettivät keskimäärin lähes 100 päivää aktiivisissa työmarkkinaohjelmissa vuonna 2017.