Kausina 2013–2020 yksikään Englannin Valioliigan joukkue, joka on maksanut palkkaa vähintään 4,1 miljoonaa puntaa per pelaaja, ei ole sijoittunut sarjataulukossa 10 parhaan joukkueen ulkopuolelle. Jopa 51 prosenttia jalkapallojoukkueen menestyksestä Valioliigassa selittyy joukkueen kokonaispalkkabudjetin suuruudella, mutta muiden urheilullisten seikkojen osuus menestykseen on kuitenkin vielä lähes puolet.
Tämä selvisi juuri valmistuneessa Vaasan yliopiston opiskelijan Leo Vornasen Englannin Valioliigan pelaajapalkkoja ja joukkueiden menestystä käsittelevästä taloustieteen pro gradu -tutkimuksesta ”Pelaajapalkat ja jalkapallojoukkueiden menestys – Tarkastelussa Englannin Valioliigan joukkueet 2013–2020”.
Vornasen tutkimuksessa käsitellään Valioliigajoukkueiden kokonaispalkkabudjetin vaikutusta joukkueiden menestykseen sekä sitä, miten palkkaerot voivat vaikuttaa työyhteisössä työntekijöiden yhteistyöhön ja henkeen – tässä työyhteisönä ovat huipputason jalkapallojoukkueet.
Palkkaerojen vaikutusten tutkimiseen Vornanen on valinnut tulokulmakseen selvittää, onko sellaisten Valioliigan joukkueiden menestys, joissa palkkaerot ovat olleet suuria, poikennut niiden joukkueiden menestyksestä, joissa palkat ovat olleet tasaisemmin jakautuneita pelaajien kesken.
– Vornasen pro gradu -työ on erinomainen esimerkki taloustieteen soveltuvuudesta käytännön ilmiöiden tutkimiseen. Taloustieteessä nimittäin tutkitaan taloudellisia päätöksiä tekevien toimijoiden käyttäytymistä – olivatpa toimijat sitten yksilöitä, kotitalouksia tai yrityksiä, valottaa Vaasan yliopiston taloustieteen lehtori Petri Kuosmanen.
– Idea tutkimukseen tuli vedonlyöntiharrastukseni kautta, kun mietin, ovatko sellaiset joukkueet, joissa on tähtipelaajia, yliarvostettuja vedonlyöntimarkkinalla. Tähtipelaajiin on helppo samaistua ja heitä on helppo fanittaa, joten kenties vedonlyöntimarkkinoiden panoksista liian suuri osa suuntautuu joukkueisiin, joilla on kokoonpanossa tähtipelaajia. Tästä ajatuksesta tuli mieleeni tutkia myös, voisiko pelaajien palkkaeroilla olla vaikutusta myös joukkueen yhteishenkeen ja menestykseen, Vornanen kuvaa tutkielmansa lähtökohtia.
Vornasen mukaan liian suuret palkkaerot joukkueen sisällä saattaisivat aiheuttaa eriarvoisuuden tunnetta sekä luoda hierarkiaa pelaajien välille ja täten heikentää joukkueen yhteishenkeä. Toisaalta liian pienet palkkaerot pelaajien välillä voisivat johtaa tilanteeseen, jossa joukkueen parhaat pelaajat kokevat, ettei heidän antamaansa panosta arvosteta riittävästi.
Urheiluvedonlyöntibisnes on kasvanut miljardibisnekseksi, ja vedonlyöntimarkkinan kertoimia voidaan pitää melko tarkkoina arvioina urheilutapahtumien todellisista todennäköisyyksistä. Tähän pohjautuen Vornanen on käyttänyt tutkimuksessaan apuna vedonlyöntimarkkinoiden kertoimista saatavaa informaatiota selvittäessään joukkueiden menestystä myös muilla kuin perinteisillä sarjataulukkoon pohjautuvilla mittareilla.
– Tämä lähestymistapa tuo uutuusarvoa ja hyödyntää mielestäni mielenkiintoisella tavalla vedonlyöntimarkkinoita, joilla toimijat vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan kautta hintoihin eli kertoimiin.
Palkkabudjetin koolla on paljon enemmän merkitystä kuin sen jakautumisella pelaajien kesken
Vornasen pro gradu -tutkimuksesta käy ilmi, että joukkueen urheilullinen menestys ei ole riippuvainen siitä, miten suuria palkkaeroja on joukkueen pelaajien välillä. Kuitenkin palkkabudjetin havaitaan selittävän 51 prosenttia Valioliigan joukkueiden saavuttamista sarjapisteistä.
– Pelaajapalkat ovat erittäin hyvä indikaattori pelaajien taitotasosta, ja pelaajien taitotaso luonnollisesti vaikuttaa joukkueen menestykseen. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa joukkueen valmentajan kyvykkyys, pelaajien motivaatio ja yhteishenki sekä kovaa mylvivä kotiyleisö tai sen puute. Yksittäisellä kaudella toki myös sattumalla on vaikutusta tuloksiin, summaa Vornanen.
Tulosten perusteella ei siis ole optimaalista strategiaa sen suhteen, kannattaako joukkueen satsata pelaajabudjetistaan suuri siivu muutamaan tähtipelaajaan ja tinkiä muiden pelaajien tasosta vai kannattaako koota joukkue, jossa on useita tasoltaan ja palkoiltaan tasaisia pelaajia. Kilpailu jalkapallon huipulla on niin kovaa, etteivät pelaajat voi yksinkertaisesti jäädä miettimään joukkueen sisäisiä palkkaeroja, vaan aina on annettava kaikki mahdollinen henkilökohtainen taito ja jaksaminen peleissä ja harjoituksissa.
– Jos palkkabudjetti on rajaton, kannattaa toki ostaa financial fair play -sääntöjen puitteissa kaikille pelipaikoille paras mahdollinen pelaaja, naurahtaa Vornanen.
Tutkimuksessa käsitellään myös palkkojen jakautumista eri ryhmien välillä ja havaitaan muun muassa, että eniten tienaava kymmenys valioliigapelaajista on tienannut kaudesta riippuen 26–29 prosenttia kaikista palkoista. Pelaajia käsittelevässä osiossa tutkimus tarjoaa myös mahdollisia syitä sille, miksi keskikenttäpelaajien palkat laskevat iän myötä hitaammin kuin muiden pelaajien ja miksi brasilialaiset pelaajat ovat mediaanipalkaltaan ylivoimaisesti Valioliigan parhaiten palkattuja pelaajia.