Puhelu ystävälle jännittää? Tutkimus vertasi odotuksia ja kokemuksia

Ystävälle soittaminen voi tuntua etukäteen hankalammalta kuin viestin lähettäminen. Tutkimuksessa puhelu ei kuitenkaan ollut keskimäärin niin kiusallinen kuin osallistujat pelkäsivät, ja yhteys toiseen tuntui vahvemmalta.

Ystävän nimi on jo puhelimen näytöllä. Haluaisit kuulla, mitä hänelle kuuluu, mutta päädyt kirjoittamaan lyhyen viestin. Entä jos puhelussa tulee hiljaista tai et keksi mitään sanottavaa?

Tällaisessa tilanteessa kannattaa erottaa käytännön este ja ennakkoon kuviteltu kokemus. Toisella voi oikeasti olla huono hetki puhua. Se on eri asia kuin oletus siitä, että itse keskustelu olisi vaivaannuttava.

Texasin yliopisto Austinissa esitteli vuonna 2020 Amit Kumarin ja Nicholas Epleyn tutkimuksen, jossa tarkasteltiin juuri viestintätapaan liittyviä odotuksia ja toteutuneita kokemuksia.

Ennakkoarvio ei vastannut puhelun kokemusta

Yhdessä kokeessa 200 osallistujaa arvioi, miltä yhteyden ottaminen vanhaan ystävään tuntuisi sähköpostitse tai puhelimitse. Tämän jälkeen yhteydenottotapa määrättiin satunnaisesti.

Osallistujat ennakoivat puhelun luovan enemmän yhteyttä, mutta suosivat silti sähköpostia, koska pelkäsivät soittamisen olevan kiusallista. Toteutuneissa keskusteluissa puhelimitse syntyi vahvempi yhteyden tunne ilman suurempaa vaivaantuneisuutta.

Toisessa kokeessa toisilleen vieraat ihmiset keskustelivat kirjoittamalla, pelkällä äänellä tai videoyhteydellä. Puhuminen tuotti jälleen vahvemman yhteyden kokemuksen kuin kirjoittaminen.

Havainto ei tarkoita, että jokainen puhelu onnistuisi tai että viesti olisi huono tapa pitää yhteyttä. Se osoittaa, että odotus puhelun kiusallisuudesta voi johtaa harhaan.

Mitä yhteydenotolta oikeastaan halutaan?

Tuloksesta voi johtaa arkeen hyödyllisen kysymyksen: onko tarkoitus välittää tieto vai viettää pieni hetki yhdessä?

Osoitteen lähettäminen ja tapaamisajan sopiminen onnistuvat luontevasti tekstillä. Jos taas kaipaat ystävän seuraa, pelkkä tiedonvaihto ei välttämättä vastaa siihen, mitä yhteydenotolta haet.

Kuvitellaan viestiketju, jossa molemmat vastaavat tunnollisesti kuulumisiin, mutta keskustelu jää lyhyiksi tilannepäivityksiksi. Silloin voisi ehdottaa puhelua sen sijaan, että yrittää keksiä yhä täydellisemmän seuraavan viestin.

Esimerkiksi kysymys siitä, sopisiko tällä viikolla lyhyt puhelu, tekee toiveen näkyväksi ja jättää toiselle mahdollisuuden valita ajankohta. Tämä on käytännön sovellus, ei tutkimuksessa testattu viestipohja.

Puhelua ei tarvitse rakentaa suuren asian ympärille

Yhteydenottoon voi riittää se, että haluaa kuulla toisen äänen. Keskustelulle ei tarvitse keksiä uutista tai ongelmaa, joka oikeuttaisi soittamisen.

Samalla toisen mieltymyksiä kannattaa kunnioittaa. Sovittu puhelu ja yllättävä soitto kesken kiireen ovat eri tilanteita, eikä tutkimus poista tätä eroa.

Jos ainoa este on ajatus siitä, että puhuminen olisi varmasti kiusallista, ennakkoarviota ei kuitenkaan tarvitse pitää lopullisena tietona. Tutkimuksessa juuri tämä pelko osoittautui keskimäärin liioitelluksi.