Siskon kanssa kasvaneilla voi olla yllättävä hyvinvointietu – tätä tutkimuksissa havaittiin

Siskon kanssa kasvaminen saattaa tukea hyvinvointia tavalla, joka näkyy vielä nuorena aikuisena. Tutkimukset eivät todista siskon yksin aiheuttavan onnellisuutta, mutta ne tarjoavat kiinnostavia havaintoja sisarussuhteiden merkityksestä.

Sisarussuhteisiin mahtuu tavallisesti sekä läheisyyttä että kilpailua. Samassa kodissa kasvaneet voivat riidellä rajusti mutta jakaa samalla kokemuksia, joita kukaan perheen ulkopuolinen ei tunne samalla tavalla.

YourTango nostaa esiin tutkimuksia, joissa erityisesti siskon läsnäolo on yhdistynyt myönteisiin hyvinvointia tukeviin tekijöihin. Alkuperäiset tulokset ovat kiinnostavia, mutta niiden yksityiskohdat ovat olennaisia suuria johtopäätöksiä tehtäessä.

Vuoden 2015 tutkimuksessa oli 927 nuorta aikuista

Tony Cassidyn, Elizabeth Noonin ja Elizabeth Wrightin tutkimuksessa tarkasteltiin 927:ää 18–21-vuotiasta nuorta aikuista. Osallistujista 460 oli miehiä ja 467 naisia, ja mukana oli sekä yhdessä pysyneistä että eronneista perheistä tulleita opiskelijoita.

YourTango ilmoittaa otokseksi 570 osallistujaa ja ikähaarukaksi 17–25 vuotta, mutta jutun linkittämä alkuperäinen tutkimusraportti antaa edellä mainitut suuremmat ja täsmällisemmät luvut.

Tutkimuksessa selvitettiin sisarusten sukupuolirakenteen yhteyttä muun muassa perheen yhteenkuuluvuuteen, tunneilmaisuun, sosiaaliseen tukeen, optimismiin, pystyvyyden kokemukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Sisko yhdistyi useisiin suojaaviin tekijöihin

Osallistujat, joilla oli sisko, saivat keskimäärin parempia tuloksia perheen yhteenkuuluvuutta, avoimuutta, optimismia, koettua sosiaalista tukea ja myönteistä mielenterveyttä mittaavissa arvioissa. Heillä oli myös vähemmän kielteiseen mielenterveyteen liittyviä havaintoja.

Tutkijat esittivät mahdolliseksi selitykseksi sen, että sisko voi edistää perheen avointa tunneviestintää. Tunteiden sanoittaminen voi puolestaan vahvistaa tuen kokemusta ja auttaa käsittelemään vaikeita tilanteita.

Tutkimuksessa siskon mahdollinen suojaava vaikutus näkyi myös perheissä, joissa vanhemmat olivat eronneet. Tämä ei tarkoita, että sisko poistaisi eroon liittyvät vaikeudet, vaan että myönteinen sisarussuhde voi muodostaa yhden tukevan ihmissuhteen muutoksen keskelle.

Tutkimus ei osoita yksinkertaista syy-yhteyttä

Tuloksia ei pidä tulkita niin, että jokainen sisko tekee sisaruksestaan onnellisen tai että veljillä olisi automaattisesti kielteinen vaikutus. Tutkimus perustui kyselyihin ja eri ryhmien välisiin yhteyksiin, joten se ei yksin osoita, mikä havaituista tekijöistä aiheutti minkäkin lopputuloksen.

Perheen ilmapiiri, vanhempien toiminta, taloudellinen tilanne, sisarusten luonteet ja heidän suhteensa laatu voivat vaikuttaa samoihin tuloksiin. Huono tai vihamielinen sisarussuhde ei muutu suojaavaksi pelkästään sisaruksen sukupuolen vuoksi.

Myös tutkimuksen otos rajaa yleistettävyyttä. Osallistujat olivat 18–21-vuotiaita yhteiskunta- ja humanististen alojen opiskelijoita, eivät koko väestöä edustava satunnaisotos.

Toinen tutkimus korosti sisarussuhteen lämpöä

Brigham Young Universityn vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 395 perhettä, joissa oli vähintään kaksi lasta. Yksi perheen lapsista oli tutkimuksen alussa 10–14-vuotias.

Tässä tutkimuksessa sisko yhdistyi vähäisempiin yksinäisyyden, syyllisyyden, pelon ja rakkaudettomuuden tunteisiin. Sillä ei ollut ratkaisevaa merkitystä, oliko sisko vanhempi vai nuorempi tai kuinka suuri sisarusten ikäero oli.

Vielä laajempi havainto koski lämpimiä sisarussuhteita yleensä. Kiintymys sisarusten välillä yhdistyi parempaan itsesäätelyyn ja auttavaiseen käyttäytymiseen riippumatta siitä, oliko sisarus tyttö vai poika.

Ratkaisevaa voi olla tunneviestintä, ei sukupuoli itsessään

Tutkija Alex Jensen on arvioinut, että siskojen yhteys hyvinvointiin saattaa liittyä heidän keskimäärin aktiivisempaan tunneviestintäänsä. Sisarusten kesken ei silloin vaihdeta vain arjen kuulumisia, vaan kysytään myös, miltä toisesta tuntuu.

Tämä selitys jättää tilaa myös veljille. Poika tai mies voi aivan yhtä hyvin kuunnella, tarjota turvaa ja puhua tunteista. Tutkimukset kuvaavat ryhmien keskimääräisiä eroja, eivät yksittäisen ihmisen kykyjä.

Perheelle käytännöllinen viesti ei siksi ole, että tietynlainen sisarus pitäisi saada perheeseen. Hyödyllisempää on tukea kaikkien lasten kykyä kuunnella, ilmaista tunteita ja ratkaista ristiriitoja ilman häpäisemistä.

Hyvä sisarussuhde voi kantaa pitkälle

Sisarus on usein yksi elämän pitkäaikaisimmista ihmissuhteista. Yhteys voi säilyä lapsuudesta vanhuuteen ja muodostaa tärkeän tuen esimerkiksi vanhempien ikääntyessä, perhetilanteiden muuttuessa tai oman elämän kriiseissä.

Tutkimusten kiinnostavin sanoma ei lopulta ole kilpailu siskojen ja veljien välillä. Se on havainto siitä, että avoin, lämmin ja tukeva sisarussuhde voi jättää hyvinvointiin pitkän jäljen.