Van Goghin Tähtikirkkaan yön arvoitus sai uuden käänteen – taivaalta löytyi heinäkuun 1889 jälkiä

Vincent van Goghin Tähtikirkas yö on yksi maailman tunnistettavimmista maalauksista. Nyt Etelä-Koreassa tehty tutkimus ehdottaa, että teoksen tähtitaivas pohjautuu heinäkuun 22. päivän varhaisaamuun vuonna 1889. Arvoitusta ei kuitenkaan ole ratkaistu lopullisesti.

Vincent van Gogh maalasi Tähtikirkkaan yön Ranskan Saint-Rémy-de-Provencessa vuonna 1889. Teoksen pyörteinen taivas, kirkkaat tähdet ja suuri kuunsirppi ovat synnyttäneet pitkään keskustelua siitä, kuinka paljon näkymässä on todellista tähtitaivasta ja kuinka paljon taiteilijan mielikuvitusta.

Tutkimus yhdisti tähtitieteen ja taidehistorian

Scientific Reports -tiedelehdessä 22. lokakuuta julkaistussa tutkimuksessa Elijah Jeong-hyun Kimin johtama ryhmä selvitti, milloin taivaalla olisi voinut näkyä maalauksen kaltainen järjestys. Tutkijat tarkastelivat kuun ja Venuksen sijaintia sekä Hyadien tähtijoukon muotoa. Lisäksi he arvioivat taiteilijan näköalaa maastotietojen ja aiempien piirrosten perusteella.

Ryhmä rakensi tähtitaivaasta simulaatioita ja vertasi maalauksen tähtien keskinäistä geometriaa todellisiin taivaanhavaintoihin. Parhaaksi vastaavuudeksi nousi aamunkoitto 22. heinäkuuta 1889. Silloin kapea vähenevän kuun sirppi, Venus ja Härän tähdistössä sijaitseva Hyadien tähtijoukko olisivat olleet nähtävissä samansuuntaisessa asetelmassa.

Miksi heinäkuu olisi mahdollinen?

Teos ajoitetaan tavallisesti kesäkuuhun 1889. Uusi tutkimus kiinnittää huomiota siihen, että kesäkuulle ehdotetuissa tulkinnoissa kuun vaihe ei kaikilta osin vastaa maalattua ohutta sirppiä. Tutkijat selvittivät myös historiallisia säähavaintoja: heinäkuun lopulla taivas olisi heidän mukaansa voinut olla riittävän kirkas tähtien näkemiseen.

Van Goghin kirjeissä esiintyvät maininnat kaskaiden ääntelystä puolestaan sopivat tutkijoiden mukaan lämpimään vuodenaikaan. Yksikään näistä vihjeistä ei yksin ratkaise taulun syntyhetkeä. Yhdessä ne kuitenkin muodostavat perusteen tutkia teoksen ajoitusta uudelleen.

Tutkijat myöntävät, ettei heidän mallinsa pysty osoittamaan yhtä varmaa maalauspäivää. Van Gogh saattoi hahmotella näkymiä useana aamuna ja yhdistää havaintoja myöhemmin ateljeessaan. Myös tähtien ja maiseman taiteellinen muokkaus on osa teosta.