9 lausetta, jotka voivat paljastaa, ettei toinen oikeasti kuuntele

Keskustelukumppani nyökkäilee ja vastaa ystävällisesti, mutta kohtaamisesta jää silti tunne, ettei hän ollut aidosti läsnä. Näennäinen kiinnostus voi näkyä ympäripyöreinä vastauksina, aiheen kiirehtimisenä loppuun ja lupauksina, joihin ei koskaan palata.

Kohtelias vastaus ei aina tarkoita, että ihminen todella kuuntelee. Joskus sanojen tehtävänä on ainoastaan pitää keskustelu sujuvana siihen asti, että tilanteesta pääsee poistumaan.

YourTango nostaa esiin yhdeksän tavallista ilmausta, joita voidaan käyttää tällaisissa tilanteissa. Yksikään niistä ei kuitenkaan yksin todista välinpitämättömyyttä, sillä samat sanat voivat kuulua myös vilpittömään ja lämpimään keskusteluun.

Merkitys syntyy sanojen, äänensävyn, ilmeiden ja muun käytöksen kokonaisuudesta. Erityisen paljon kertoo se, kysyykö toinen mitään lisää, tarttuuko hän kertomuksen yksityiskohtiin ja muistaako hän asian myöhemmin.

On myös eri asia olla kiinnostumatta yhdestä aiheesta kuin olla välittämättä ihmisestä. Väsynyt tai kiireinen ystävä voi kuunnella huonosti juuri sillä hetkellä, vaikka pitäisi puhujaa itselleen tärkeänä.

1. ”Ymmärrän täysin”

Ymmärryksen osoittaminen on yleensä myönteinen asia. Ilmaus alkaa kuitenkin kuulostaa ontolta, jos se toistuu vastauksena kaikkeen eikä puhuja pysty kertomaan, mitä hän oikeastaan ymmärsi.

Aito kuunteleminen näkyy usein tarkennuksena. Toinen saattaa nimetä kuulemansa tunteen, kysyä tapahtuman seurauksista tai yhdistää asian johonkin, jonka olet kertonut aiemmin.

Jos ”ymmärrän täysin” toimii aina keskustelun päätepisteenä, sen tarkoitus voi olla kohtelias irrottautuminen. Se kuittaa asian ilman, että kuulijan tarvitsee osallistua siihen enempää.

2. ”Sanoit tuon jo”

Lause osoittaa ainakin sen, että toinen on huomannut asian tulleen esiin aiemmin. Sävy ratkaisee, onko kyse tarkkaavaisesta havainnosta vai kärsimättömästä yrityksestä saada puhuja lopettamaan.

Ihmiset toistavat tärkeitä asioita monesta syystä. He voivat yrittää lisätä asiayhteyttä, jäsentää kokemustaan tai varmistaa, että heidät on ymmärretty oikein.

Toisaalta kuuntelijallakin on oikeus rajata loputtomasti kiertävää keskustelua. Rehellisempi vaihtoehto voi olla kertoa ystävällisesti, ettei juuri nyt pysty käsittelemään samaa aihetta uudelleen.

3. ”Tosi hauskaa”

Sanat ja kehonkieli voivat välittää keskenään ristiriitaisia viestejä. Jos ihminen toteaa ilmeettömästi jonkin olevan hauskaa, mutta ei hymyile tai reagoi kertomukseen muuten, vastaus voi tuntua automaattiselta.

Tämä ei aina johdu kiinnostuksen puutteesta. Ihmisten tapa osoittaa huvittuneisuutta vaihtelee, eikä jokainen naura ääneen edes silloin, kun pitää kuulemastaan.

Teennäisyyden vaikutelma syntyy todennäköisemmin silloin, kun sama kaavamainen vastaus toistuu ja kuulijan huomio näyttää olevan esimerkiksi puhelimessa tai muualla huoneessa.

4. ”Olet niin oikeassa”

Samanmielisyys voi tuntua hyvältä, mutta jatkuva hyväksyminen ei välttämättä tarkoita syvällistä kiinnostusta. Se voi olla nopea tapa välttää keskustelua, jossa omaa mielipidettä pitäisi perustella.

Aidosti mukana oleva ihminen pystyy tavallisesti kertomaan, mistä kohdasta hän on samaa mieltä. Hän voi myös lisätä uuden näkökulman tai olla turvallisesti eri mieltä jostakin yksityiskohdasta.

Jos kaikki mielipiteet saavat saman innostuneen hyväksynnän, vastaus voi merkitä lähinnä: kuulin sanasi, mutta en halua syventyä niihin.

5. ”Eikö olekin hienoa”

Ilmaus voi olla vilpittömän innostunut kysymys, mutta se voi myös kuulostaa valmiiksi kirjoitetulta repliikiltä. Äänensävy paljastaa usein, odottaako ihminen oikeaa vastausta vai yrittääkö hän vain pitää keskustelun kohteliaana.

Tyhjäksi jäävä kehu ei tartu mihinkään konkreettiseen. Kuulija ei kysy, miksi tapahtuma oli tärkeä, miltä se tuntui tai mitä seuraavaksi tapahtuu.

Joskus tällainen vastaus on silti ystävällinen kompromissi. Kaikki eivät innostu samoista asioista, mutta läheisen ilosta voi yrittää iloita, vaikka itse aihe ei kiinnostaisi lainkaan.

6. ”Puhuimme tästä jo”

Lause voi olla asiallinen muistutus, jos keskustelu on juuttunut pitkäksi aikaa samaan kohtaan. Se muuttuu torjuvaksi, jos sen avulla suljetaan kaikki myöhemmät yritykset kertoa muuttuneesta tilanteesta tai uusista tunteista.

Asian mainitseminen aiemmin ei tarkoita, että se olisi tullut käsitellyksi. Ihminen saattaa palata aiheeseen, koska jokin jäi vaivaamaan tai ensimmäisessä keskustelussa hän ei kokenut tulleensa kuulluksi.

Kuuntelijan ei tarvitse olla jatkuvasti käytettävissä, mutta rajan voi ilmaista ilman vähättelyä. Esimerkiksi oman jaksamisen nimeäminen kertoo tilanteesta enemmän kuin pelkkä keskustelun katkaiseminen.

7. ”Jutellaan myöhemmin”

Myöhemmäksi siirtäminen voi olla vastuullista, jos ajankohta on huono eikä toinen pysty keskittymään. Vilpittömyys näkyy siinä, palataanko asiaan todella myöhemmin.

Tyhjäksi lupaukseksi lause muuttuu, jos uutta aikaa ei koskaan ehdoteta ja kaikki myöhemmät yritykset saavat saman vastauksen. Silloin ”myöhemmin” saattaa tarkoittaa käytännössä ”ei koskaan”.

Aito siirtäminen on yleensä konkreettisempaa. Ihminen voi ehdottaa keskustelua illalla, seuraavana päivänä tai jonkin muun selvästi nimetyn tilanteen jälkeen.

8. ”Juuri näin”

Lyhyt vahvistus on luonteva osa keskustelua. Jos se jää ainoaksi reaktioksi kerta toisensa jälkeen, se ei kuitenkaan kerro, mikä kuulijan mielestä osui oikeaan.

Ilmausta voidaan käyttää myös keskustelun nopeuttamiseen. Toinen hyväksyy kaiken esitetyn, koska väittely tai tarkentava kysymys pitkittäisi tilannetta.

Kiinnostunut kuuntelija saattaa ensin sanoa ”juuri näin”, mutta jatkaa sitten perustelulla, omalla kokemuksella tai kysymyksellä. Jatko tekee näkyväksi sen, että hän todella seurasi ajatusta.

9. ”Vau, tosi siistiä”

Korostuneen innostunut kehu voi olla täysin aito, mutta joskus liioittelu peittää sitä, ettei kuulija keksi aiheesta mitään sanottavaa. Ympäripyöreä vastaus sopii lähes mihin tahansa uutiseen.

Ero näkyy usein seuraavissa sekunneissa. Kiinnostunut ihminen haluaa tietää lisää, kun taas kohteliaasti näyttelevä vaihtaa nopeasti aihetta tai kääntää huomion itseensä.

Myös tässä tilanteessa tarkoitus voi olla hyvä. Ihminen saattaa yrittää antaa toiselle tämän kaipaamaa kannustusta, vaikka ei itse ymmärtäisi harrastusta, työtä tai saavutusta kovin hyvin.

Yksittäistä lausetta tärkeämpää on keskustelun kaava

YourTangon lista toimii parhaiten keskustelun kokonaisuuden tarkasteluun, ei ihmisten luokittelemiseen yhden ilmauksen perusteella. Kaikkia yhdeksää lausetta voidaan käyttää myös täysin vilpittömästi.

Näennäiseen kiinnostukseen viittaa ennemmin toistuva kaava: toinen tarjoaa yleisiä hyväksyviä vastauksia, ei kysy mitään, unohtaa kerrotun ja ohjaa keskustelun nopeasti muualle.

Aidon välittämisen merkkejä ovat puolestaan huomion palaaminen yksityiskohtiin ja se, että toinen muistaa asian myöhemmin. Hän voi esimerkiksi kysyä seuraavalla tapaamisella, miten työhaastattelu, lääkärikäynti tai vaikea keskustelu lopulta sujui.

Kuuntelijan ei kuitenkaan tarvitse olla kiinnostunut jokaisesta aiheesta tai käytettävissä kaikkina hetkinä. Rehellinen raja voi olla ihmissuhteelle parempi kuin pitkään jatkuva kiinnostuksen esittäminen.

Jos keskustelu tuntuu jatkuvasti yksipuoliselta, huomion voi kiinnittää syyttelyn sijasta omaan kokemukseen. Voi kertoa huomanneensa, ettei aiheelle tunnu olevan tilaa, ja kysyä suoraan, olisiko puhumiselle parempi hetki.

Vastaus tähän kysymykseen kertoo usein enemmän kuin mikään yksittäinen fraasi. Välittävä ihminen ei aina jaksa kuunnella heti, mutta hän pyrkii tavallisesti löytämään tavan palata asiaan.