Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa nousi ennätykseen - pienissä yhtiöissä riittää vielä kirittävää

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvoi ennätykselliseksi kaikissa yhtiöiden kokoluokissa. Kehitys on ollut nopeaa, mutta pienissä pörssiyhtiöissä ja hallitusnimityksiä valmistelevissa toimielimissä erot ovat edelleen suuria.

Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista on noussut uuteen ennätykseen.

Keskuskauppakamarin heinäkuussa 2026 julkaiseman naisjohtajakatsauksen mukaan naisia on nyt 37 prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä. Vuotta aiemmin osuus oli 35 prosenttia.

Kasvu näkyi kaikissa yritysten kokoluokissa. Suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus nousi 42 prosenttiin, keskisuurissa 38 prosenttiin ja pienissä pörssiyhtiöissä 33 prosenttiin.

Keskuskauppakamari tarkasteli yhteensä 181:tä suomalaista listayhtiötä. Näistä 134 oli Helsingin pörssin päälistan yhtiöitä ja 47 First North -markkinapaikan yhtiöitä.

Naisten osuus on kaksinkertaistunut 15 vuodessa

Keskuskauppakamari on seurannut naisten osuutta suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa vuodesta 2011 lähtien.

Vuonna 2011 naisia oli vain 18 prosenttia hallitusten jäsenistä. Nyt osuus on 37 prosenttia, joten se on hieman yli kaksinkertaistunut 15 vuodessa.

Kasvu on ollut pääosin tasaista. Muutamia pysähdyksiä lukuun ottamatta naisten osuus on noussut tavallisesti yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa.

Ensimmäisen kerran 30 prosentin raja saavutettiin vuonna 2020. Viimeisten kahden vuoden aikana kasvu on jälleen nopeutunut.

Erityisen paljon naisten osuus kasvoi tänä vuonna pienissä pörssiyhtiöissä. Nousua kertyi kolme prosenttiyksikköä, mutta niiden 33 prosentin osuus jää silti selvästi suurten ja keskisuurten yritysten luvuista.

Tasapuolinen jakauma toteutuu jo 84 prosentissa yhtiöistä

Vuoden 2026 yhtiökokousten jälkeen 84 prosenttia pörssiyhtiöistä täyttää hallinnointikoodin mukaisen tavoitteen naisten ja miesten tasapuolisesta edustuksesta hallituksessa.

Muutos on ollut nopea. Vuonna 2025 tavoite toteutui 70 prosentissa yhtiöistä ja vuonna 2021 vain 41 prosentissa.

Kaikkien suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa sukupuolijakauma on nyt tasapuolinen. Keskisuurista yhtiöistä vaatimuksen täyttää 90 prosenttia ja pienistä yhtiöistä 69 prosenttia.

Tasapuolinen edustus ei tarkoita kaikissa hallituksissa täsmälleen puoliksi jakautuvia paikkoja. Hallituksen koosta riippuvien pyöristyssääntöjen vuoksi tavoite voidaan joissakin kokoonpanoissa saavuttaa alle 40 prosentin osuudella.

Keskuskauppakamarin arvion mukaan kaikkien pörssiyhtiöiden tasapuolinen sukupuolijakauma edellyttäisi vielä noin 25 uuden naisen nimeämistä hallituksiin.

Uusi hallinnointikoodi vauhditti muutosta

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut hallinnointikoodi sisältää kaikkia suomalaisia pörssiyhtiöitä koskevan suosituksen, jonka mukaan naisten ja miesten on oltava hallituksessa tasapuolisesti edustettuina.

Tavoite piti saavuttaa 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Ville Kajalan mukaan tämän vuoden tuloksissa näkyy selvästi uuden suosituksen vaikutus.

"Naisten osuuden selvä kasvu on osoitus pörssiyhtiöiden sitoutumisesta itsesääntelyyn, sillä lakimääräiset kiintiötavoitteet soveltuvat vain 34 pörssiyhtiöön", Kajala sanoo Keskuskauppakamarin tiedotteessa.

Suositus perustuu niin sanottuun noudata tai selitä -periaatteeseen. Jos yhtiö poikkeaa tavoitteesta, sen on ilmoitettava poikkeamasta ja perusteltava ratkaisunsa.

Hallinnointikoodia koskevat poikkeamat pitää perustella ensimmäisen kerran keväällä 2027 julkaistavassa selvityksessä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Lakisääteinen tavoite koskee vain 34 yhtiötä

Hallinnointikoodin uudistamisen yhteydessä muutettiin myös osakeyhtiölakia. Lakiin lisättiin sukupuolten tasapuolista edustusta koskeva kiintiötavoite.

Lakisääteinen tavoite koskee kuitenkin vain yrityksiä, jotka ylittävät määritellyt kokorajat kahtena peräkkäisenä tilikautena.

Keskuskauppakamarin katsauksessa tällaisia pörssiyhtiöitä oli 34. Niistä 33 eli 97 prosenttia täytti jo tavoitteen.

Yhdeltä lain piiriin kuuluvalta yhtiöltä puuttui katsauksen mukaan vielä yksi nainen, jotta hallituksen jakauma olisi ollut tasapuolinen.

Hallinnointikoodilla on siten edelleen suuri merkitys, koska sen suositus koskee kaikkia päälistan pörssiyhtiöitä niiden koosta riippumatta.

Naisten osuus uusista nimityksistä oli 46 prosenttia

Vuoden aikana pörssiyhtiöiden hallituksiin tehtiin yhteensä 118 uutta nimitystä.

Nimitetyistä 54 oli naisia ja 64 miehiä. Naisten osuus uusista nimityksistä oli näin 46 prosenttia.

Osuus jäi hieman vuotta aiemmasta, jolloin naisille meni 49 prosenttia uusista hallituspaikoista. Naisten osuus on kuitenkin ollut yli 40 prosenttia jo neljänä peräkkäisenä vuonna.

Hallituksista poistui tarkastelujakson aikana 136 henkilöä. Heistä 39 oli naisia ja 97 miehiä.

Pörssiyhtiöiden hallituksissa oli vuoden 2026 yhtiökokousten jälkeen yhteensä 873 varsinaista jäsenyyttä. Hallituspaikat jakautuivat 762 eri henkilölle, joista 273 oli naisia ja 489 miehiä.

Vuodessa naisten lukumäärä kasvoi 18 henkilöllä, kun taas miesten määrä väheni kuudella.

Hallitusten puheenjohtajista vain 11 prosenttia on naisia

Hallitusjäsenyyksien tasapainottumisesta huolimatta naisia on edelleen vähän hallitusten puheenjohtajina.

Nainen toimii hallituksen puheenjohtajana 15 pörssiyhtiössä. Tämä vastaa 11 prosenttia kaikista tarkastelluista pörssiyhtiöistä.

Naisten osuus puheenjohtajista ei ole käytännössä muuttunut edellisvuodesta. Naispuheenjohtajien määrä kasvoi vain yhdellä.

Luku osoittaa, että hallituspaikkojen määrän kasvaminen ei vielä automaattisesti merkitse vastaavaa muutosta kaikkein vaikutusvaltaisimmissa tehtävissä.

Valiokuntien jäsenistä 39 prosenttia on naisia

Pörssiyhtiöiden hallitukset voivat perustaa valiokuntia valmistelemaan esimerkiksi tilinpäätökseen, palkitsemiseen ja hallitusnimityksiin liittyviä asioita.

Naisten osuus kaikkien valiokuntien jäsenistä nousi 39 prosenttiin. Vuotta aiemmin osuus oli 36 prosenttia.

Valiokuntien välillä on kuitenkin huomattavia eroja.

Tarkastusvaliokuntien jäsenistä 46 prosenttia on naisia. Niiden puheenjohtajista naisia on jo 52 prosenttia.

Palkitsemisvaliokunnissa naisten osuus on 36 prosenttia ja niiden puheenjohtajista 31 prosenttia.

Hallitusten nimitysvaliokunnissa naisia on vain 25 prosenttia. Niiden puheenjohtajista naisia on 21 prosenttia.

Naiset keskittyvät edelleen tarkastusvaliokuntiin

Keskuskauppakamarin mukaan naiset ovat vuodesta toiseen yliedustettuina tarkastusvaliokunnissa ja aliedustettuina nimitysvaliokunnissa.

Kajalan mukaan ero heijastaa osittain hallitusjäsenten erilaisia urataustoja.

"Jakauma heijastelee osin sitä, että naispuolisilla hallituksen jäsenillä on miehiä useammin tausta tukitoimintojen johtotehtävistä, kuten talous-, henkilöstö- tai lakiasiainjohdosta. Miehillä taas on naisia useammin kokemusta toimitusjohtajan tehtävistä tai liiketoimintojen johdosta", Kajala kertoo.

Hänen mukaansa kehitys on silti myönteistä, sillä naisten osuus kasvoi kuluneen vuoden aikana kaikissa keskeisissä valiokunnissa.

Valiokuntien jakaumalla on merkitystä, koska niissä valmistellaan päätöksiä, jotka vaikuttavat esimerkiksi ylimmän johdon palkitsemiseen ja tulevien hallitusjäsenten valintaan.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnat ovat yhä miesvaltaisia

Yli puolessa pörssiyhtiöistä hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelee osakkeenomistajien nimitystoimikunta.

Näiden toimikuntien jäsenistä vain 18 prosenttia on naisia. Osuus kasvoi edellisvuoden 13 prosentista, mutta jää kauas pörssiyhtiöiden hallitusten yleisestä sukupuolijakaumasta.

Tämän vuoden yhtiökokousehdotuksia valmistelleissä nimitystoimikunnissa oli yhteensä 289 jäsentä. Heistä 51 oli naisia ja 238 miehiä.

Nimitystoimikuntien kokoonpano on kiinnostava myös siksi, että katsauksessa havaittiin yhteys ehdotusta valmistelevan toimielimen ja lopullisen hallituksen sukupuolijakauman välillä.

Kun hallituksen tai hallintoneuvoston nimitysvaliokunnassa oli vähintään yksi nainen, naisten osuus yhtiön hallituksesta oli keskimäärin 41 prosenttia.

Pelkästään miehistä koostuvan nimitysvaliokunnan valmistelun jälkeen naisten osuus hallituksesta oli keskimäärin 32 prosenttia.

Keskuskauppakamari huomauttaa, ettei havainto yksin osoita syy-seuraussuhdetta. Tulokset ovat kuitenkin olleet samansuuntaisia useina tarkasteluvuosina.

Pienissä yhtiöissä tavoitteen saavuttaminen on vaikeampaa

Tasapuolinen jakauma jäi saavuttamatta vajaassa kolmasosassa pienistä pörssiyhtiöistä. Keskisuurissa yhtiöissä tavoite jäi täyttymättä kymmenessä prosentissa yrityksistä.

Kajala muistuttaa, ettei hallituksen kokoonpanoa voida muodostaa vain yhden ominaisuuden perusteella.

"Hallituksen kokoonpanoon vaikuttaa kuitenkin aina moni muukin asia kuin jäsenen sukupuoli. Jäsenten osaamisen, kokemuksen ja näkemysten täytyy täydentää toisiaan, ja sopivan ehdokkaan löytämiseen kuluu välillä aikaa", Kajala sanoo.

Pienissä yhtiöissä hallitukset ovat usein pienempiä ja omistus voi olla keskittyneempää. Yhdenkin jäsenen vaihtuminen voi siksi muuttaa prosenttiosuuksia huomattavasti.

Katsauksen mukaan vain kahdella suomalaisella pörssiyhtiöllä oli enää kokonaan miehistä koostuva hallitus. Molemmat olivat pieniä pörssiyhtiöitä.

First North -yhtiöissä naisten osuus laski

Päälistan myönteisestä kehityksestä poiketen naisten osuus First North -yhtiöiden hallituksissa laski yhdellä prosenttiyksiköllä.

Naisia oli 27 prosenttia First North -yhtiöiden hallitusten jäsenistä. Vuonna 2025 osuus oli 28 prosenttia.

First North on kevyemmin säännelty kasvuyritysten markkinapaikka. Useimpiin sen yhtiöihin ei sovelleta pörssiyhtiöiden hallinnointikoodia eikä osakeyhtiölain kiintiötavoitetta.

Noin 85 prosentilla First North -yhtiöistä oli hallituksessa sekä miehiä että naisia. Seitsemässä yhtiössä hallitus koostui kokonaan miehistä.

Tasapuolinen sukupuolijakauma toteutui 55 prosentissa First North -yhtiöistä. Kaikkien yhtiöiden tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi Keskuskauppakamarin arvion mukaan noin 30 naista lisää niiden hallituksiin.

Ennätys kertoo edistyksestä, mutta ei vielä täydestä tasa-arvosta

Naisten 37 prosentin osuus on korkein Keskuskauppakamarin seurannan aikana mitattu tulos.

Samalla katsaus osoittaa, että kehitys etenee eri tahtiin eri tehtävissä. Hallitusjäsenyyksissä tasapaino lähestyy nopeasti, mutta puheenjohtajuuksissa ja nimityksiä valmistelevissa toimielimissä naisten osuus on edelleen pieni.

Myös päälistan ja First North -markkinapaikan välinen ero on kasvanut. Kun päälistan yhtiöissä naisten osuus nousi kahdella prosenttiyksiköllä, First North -yhtiöissä se hieman laski.

Keskuskauppakamarin mukaan hallitusten monimuotoisuutta ei pidä arvioida vain sukupuolen perusteella. Myös jäsenten ikä, kansainvälisyys, osaaminen ja työkokemus vaikuttavat siihen, kuinka monipuolisesti hallitus pystyy käsittelemään yrityksen päätöksiä.

Vuoden 2026 luvut kertovat silti selvästä muutoksesta. Pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolijakauma on tasapainottunut nopeammin kuin vielä muutama vuosi sitten ennakoitiin, ja uusi hallinnointikoodi näyttää vauhdittaneen kehitystä huomattavasti.