viihde /
Palkka-avoimuus kavensi naisten ja miesten palkkaeroja Suomessa – tutkimuksessa myös yllättävä havainto
Palkkaerojen tekeminen näkyviksi voi vaikuttaa myös työntekijöiden uramahdollisuuksiin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuore tutkimus osoittaa, että Suomen vuoden 2005 palkkakartoitusvelvollisuus kavensi sukupuolten palkkaeroja. Merkittävä osa vaikutuksesta syntyi naisten etenemisestä paremmin palkattuihin tehtäviin.
Palkka-avoimuus voi muuttaa työpaikan palkkarakennetta myös ilman, että kaikkien palkkoja nostetaan yhtä aikaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n uusi tutkimus osoittaa, kuinka Suomessa jo vuonna 2005 käyttöön otettu palkkakartoitusvelvollisuus vaikutti palkkoihin ja urakehitykseen.
Tutkijat Aspasia Bizopoulou, Elias Einiö ja Tuomo Virkola selvittivät uudistuksen vaikutuksia laajojen työnantaja- ja työntekijäaineistojen avulla.
Palkkaero kaventui noin prosenttiyksikön
Vuoden 2005 uudistus velvoitti vähintään 30 työntekijän työnantajat kartoittamaan naisten ja miesten palkkoja eri tehtäväryhmissä.
Tutkimuksessa verrattiin 30–55 työntekijän yrityksiä uudistuksen ulkopuolelle jääneisiin 15–29 työntekijän yrityksiin. Palkkaero kaventui uudistuksen seurauksena noin prosenttiyksikön verran, mikä vastasi noin 5–8 prosenttia uudistusta edeltäneestä sukupuolten palkkaerosta.
Tulosta ei pidä tulkita siten, että kaikkien Suomen työpaikkojen palkkaero olisi pienentynyt täsmälleen saman verran.
Naisten palkat nousivat, miesten laskivat hieman
VATT:n mukaan palkkaerojen kaventuminen syntyi kahdesta suunnasta. Naisten palkat nousivat ja miesten palkat laskivat hieman suhteessa vertailutilanteeseen.
Tämä on tärkeä ero joihinkin kansainvälisiin tutkimustuloksiin verrattuna. Muualla vastaavien uudistusten vaikutus on voinut syntyä pääasiassa miesten palkkojen suhteellisesta laskusta.
Suomessa muutos liittyi lisäksi siihen, että naiset etenivät aiempaa useammin paremmin palkattuihin tehtäviin. Miehillä vastaavaa urakehitysvaikutusta ei havaittu.
Pelkkä palkkalistan avaaminen ei ratkaise kaikkea
VATT:n erikoistutkija Aspasia Bizopoulou korostaa työnantajien reagoinnin merkitystä. Palkkatiedon tekeminen näkyväksi voi auttaa tunnistamaan eroja, mutta vaikutus riippuu siitä, ryhdytäänkö havaintojen perusteella toimenpiteisiin.
Tutkimuksessa myös tietoisuus työpaikkojen tasa-arvotoimista lisääntyi. Vuosina 2003–2008 niiden työntekijöiden osuus, jotka kertoivat työpaikallaan laaditun tasa-arvosuunnitelman, kasvoi 12 prosentista 26 prosenttiin.
Työntekijälle palkka-avoimuus voi tarkoittaa parempia mahdollisuuksia arvioida oman palkkansa perusteluja ja etenemismahdollisuuksia. Työnantajalle se voi paljastaa eroja, joita ei muuten huomattaisi.
Tutkimus liittyy ajankohtaiseen EU-uudistukseen
Suomessa valmistellaan EU:n palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoa. Sen tavoitteisiin kuuluu työntekijöiden palkkatiedonsaannin parantaminen sekä rekrytoinnin ja palkkaraportoinnin avoimuuden lisääminen.
Vuoden 2005 palkkakartoitusvelvollisuus oli nykyisiä EU-tavoitteita rajatumpi. Siksi tuore tutkimus ei suoraan ennusta uuden sääntelyn vaikutuksia, mutta tarjoaa näyttöä siitä, että palkkaerojen näkyväksi tekeminen voi muuttaa työnantajien toimintaa.
VATT:n tutkimus tuo palkkakeskusteluun yhden tärkeän lisän: palkkatasa-arvon paraneminen voi näkyä myös siinä, keillä on mahdollisuus siirtyä työpaikan paremmin palkattuihin tehtäviin.