Moni haaveilee paremmasta itsekurista, mutta harva ymmärtää, mistä siinä todella on kyse. Medium-bloggaaja Akshad Singi muistuttaa, että kurinalaisuus ei ole rangaistus, vaan keino pysyä uskollisena omille tavoitteilleen.
Se ei tarkoita kivuliasta itsensä kieltämistä, vaan viisasta mielen hallintaa ja taitoa pitää kiinni omista lupauksista – myös silloin, kun kukaan muu ei ole katsomassa.
Jos pystyt hallitsemaan nämä viisi asiaa, olet todennäköisesti kurinalaisempi kuin lähes kukaan muu.
1. Ymmärrät, mitä et voi muuttaa
Ihmiset yliarvioivat usein oman kontrollinsa elämäänsä. Ympäristöllä on valtava vaikutus päätöksiimme – halusimme sitä tai emme.
Eräässä tutkimuksessa sairaalan kahvilassa poistettiin limsat näkyviltä, ja niiden myynti laski, vaikka ne olivat yhä valittavissa listalta. Pelkkä näkyvän veden lisääminen muutti käyttäytymistä huomaamattomasti.
Tosiasiassa et voi taistella jatkuvasti ympäristöäsi vastaan. Sen sijaan, luo itsellesi ympäristö, joka tukee tavoitteitasi.
2. Valitset pitkäjänteisen reitin pikaratkaisujen sijaan
Nopeat tulokset houkuttelevat, mutta harvoin ne johtavat pysyvään muutokseen. Useimmat ihmiset luovuttavat, jos tie tuntuu vastenmieliseltä – vaikka se olisi nopea.
Parempi vaihtoehto on valita polku, josta voi aidosti nauttia. Esimerkiksi dieetti, joka sallii kohtuullisia herkkuja, voi olla kestävämmin noudatettavissa kuin ehdoton kielto.
Psykologian mukaan päätöksenteon laatu paranee, kun otetaan huomioon myös henkilökohtainen hyvinvointi, ei pelkkä tehokkuus.
3. Pyrit tulemaan ymmärretyksi – et vain kuulluksi
Kurinalaisuus voi kärsiä muiden aiheuttamista häiriöistä. Siksi on tärkeää oppia kommunikoimaan rajat selkeästi.
Esimerkiksi kirjailija Tim Denning on tehnyt selväksi läheisilleen, ettei häntä saa häiritä kirjoituspäivinä. Tämä ei ole manipulointia, vaan keino suojella omia rutiinejaan.
Tutkimusten mukaan empaattinen, suora ja rajat huomioiva viestintä rakentaa vahvempia ihmissuhteita ja parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia.
4. Osaat levätä, mutta et petä itseäsi
Kurinalainen ihminen tunnistaa rajansa, mutta ei sorru itselleen annettujen lupausten rikkomiseen.
Jos olet väsynyt ja päätät ensi viikolla vähentää treenipäiviä, se on viisasta. Mutta jos toistuvasti jätät asioita tekemättä ilman aitoa syytä, kurinalaisuutesi alkaa rapautua.
Psykologinen itsemyötätunto ei tarkoita periksi antamista, vaan viisaampien päätösten tekemistä – ja niiden noudattamista.
5. Et anna pienten kiusausten horjuttaa suuntaasi
Yksi vaarallisimmista asioista kurinalaisuudelle ovat pienet, viattomilta tuntuvat lipsahdukset. "Nukun vain viisi minuuttia lisää" voi pian muuttua tavaksi nukkua puoleen päivään.
Nämä mikropäätökset voivat ajan myötä murtaa kovimmankin rutiinin. Siksi niiden kanssa on oltava erityisen tarkkana.
Kurinalaisuus ei rikkoudu yhdestä suuresta virheestä – vaan sarjasta pieniä, huomaamattomia myönnytyksiä, jotka kasaantuvat.
Lopuksi
Kurinalaisuus ei ole synnynnäinen lahja, vaan taito, jota voi kehittää. Kuten Akshad Singi blogissaan toteaa, kyse ei ole täydellisyydestä – vaan kyvystä pitää kiinni siitä, mitä itselleen lupaa. Kun hallitset nämä viisi aluetta, olet jo paljon pidemmällä kuin suurin osa ihmisistä.