56 prosenttia on jättänyt työn hakematta, vaikka uskoi osaavansa sen – tutkintovaatimus voi sulkea oven

Yli puolet Duunitorin kyselyyn vastanneista on jättänyt hakematta työpaikkaa, jonka olisi omasta mielestään osannut hoitaa. Esteenä oli esimerkiksi vaadittu tutkinto tai työkokemuksen pituus. Tuore selvitys paljastaa myös, mitä taitoja työnantajat työpaikkailmoituksissaan korostavat.

Työpaikkailmoitus saattaa kuulostaa kiinnostavalta ja tehtävät tutuilta, mutta yksi vaatimus ratkaisee: hakijalla ei ole juuri pyydettyä tutkintoa tai tarpeeksi kokemusvuosia. Mahdollinen hakemus jää silloin lähettämättä, vaikka oma osaaminen tuntuisi riittävältä.

Tällainen tilanne on Duunitorin tuoreen työnhakututkimuksen perusteella yleinen. Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia kertoo jättäneensä hakematta työtä siksi, ettei jokin muodollinen vaatimus täyttynyt. Luku kertoo vastaajien omista arvioista, ei siitä, olisivatko he varmasti tulleet valituiksi.

Työnhakijat haluavat mahdollisuuden näyttää osaamisensa

Peräti 87 prosenttia vastaajista toivoo, että rekrytoinnissa katsottaisiin tutkintojen ja jo hankitun osaamisen lisäksi hakijan mahdollisuuksia oppia uutta. Vastaajista 58 prosenttia arvioi tutkintonsa kuvaavan omaa ammattitaitoaan hyvin, mutta 37 prosentin mielestä tutkinto kuvaa sitä vain jossain määrin tai huonosti.

Duunitorin johtavan asiantuntijan Lauri Vaiston mukaan tutkinto ja kokemusvuosien määrä ovat käytännöllisiä mittareita, mutta ne eivät yksin kerro nykyisestä osaamisesta tai oppimiskyvystä. Esimerkiksi alanvaihtajalla voi olla toisessa työssä karttuneita taitoja, jotka ovat käyttökelpoisia uudessakin tehtävässä.

Kaikki tutkintovaatimukset eivät kuitenkaan ole työnantajan valittavissa: osassa ammateista kelpoisuusehdot perustuvat lakiin. Keskustelu koskeekin erityisesti tilanteita, joissa koulutus- tai kokemusvaatimus on työnantajan itsensä asettama.

Nämä viisi taitoa toistuvat työpaikkailmoituksissa

Duunitori kävi läpi 1 948 suomenkielistä työpaikkailmoitusta 30 toimialalta. Toimialarajat ylittävistä taidoista yleisimmin ilmoituksissa mainittiin seuraavat:

• Oma-aloitteisuus – 45 prosentissa ilmoituksista.
• Yhteistyö- ja tiimityötaidot – 38 prosentissa.
• Vuorovaikutus- ja viestintätaidot – 36 prosentissa.
• Itsenäinen työskentely – 32 prosentissa.
• Oppimishalukkuus – 25 prosentissa.

Työnhakututkimuksen vastaajat puolestaan pitivät tärkeimpänä yleisenä perustaitona ajan- ja työnhallintaa, jonka valitsi 71 prosenttia. Seuraavina tulivat yhteistyötaidot (54 prosenttia), palautteen vastaanottaminen (53 prosenttia), ongelmanratkaisu ja tiedonhaku (50 prosenttia) sekä tunneäly ja muiden huomioiminen (47 prosenttia).

Vertailussa näkyy erilainen painotus: työntekijät nostavat voimakkaasti esiin ajanhallinnan, kun taas ilmoituksissa korostuu oma-aloitteisuus. Prosentit on saatu eri aineistoista ja eri tavoin, joten ne eivät suoraan mittaa työnantajien ja työntekijöiden mielipide-erojen suuruutta.

Osaamiseen perustuva rekrytointi etenee hitaasti

Taitopohjaisessa rekrytoinnissa pyritään tunnistamaan, mitä hakija osaa käytännössä, riippumatta siitä, missä taidot on opittu. Duunitorin työnantajakyselyssä 69 prosenttia rekrytoinnin ammattilaisista kertoi toimintatavan näkyvän heidän työssään ainakin jonkin verran. Vain seitsemän prosenttia sanoi sen olevan rekrytoinnin keskeinen osa omassa organisaatiossaan.

Osaamisen osoittaminen esimerkiksi työnäytteellä voi auttaa hakijaa, joka ei täytä kaikkia perinteisiä vaatimuksia. Hakijoiden keskuudessa vastaanotto ei kuitenkaan ole varauksetonta: 41 prosenttia tekisi mielellään haettavaan työhön liittyvän ennakkotehtävän, mutta 24 prosenttia pitää tehtäviä usein liian työläinä tai turhina.

Ongelma ei siis ratkea vain lisäämällä hakuprosessiin testejä. Työnantajan on tunnistettava aidosti tarpeelliset taidot ja hakijalle on annettava kohtuullinen mahdollisuus näyttää ne. Muuten osaavia ihmisiä voi jäädä rekrytoinnin ulkopuolelle jo ennen ensimmäistä keskustelua.

Duunitorin ja Taloustutkimuksen kesällä 2026 toteuttamaan työnhakututkimukseen vastasi 3 007 suomalaista. Vastaukset painotettiin iän, sukupuolen ja alueen mukaan. Työnantajakyselyyn osallistui 360 vastaajaa.