Elisa rakentaa Suomeen uudenlaista tekoälyverkkoa – Nokia ja NVIDIA mukana

Elisa tuo tekoälylaskentaa osaksi suomalaista mobiiliverkkoa Nokian ja NVIDIAn kanssa. Helsingissä tehdyssä kokeilussa puhelut, dataliikenne ja videokuvaa analysoiva tekoäly toimivat samanaikaisesti samalla alustalla. Ratkaisu voi tulevaisuudessa nopeuttaa reaaliaikaisia tekoälypalveluita.

Suomalainen matkapuhelinverkko voi tulevaisuudessa tehdä paljon muutakin kuin välittää puheluita ja internetliikennettä. Elisa on aloittanut tekoälylaskennan tuomisen osaksi mobiiliverkkoaan yhteistyössä Nokian ja NVIDIAn kanssa. Tarkoitus on käsitellä tietoa lähempänä käyttäjää sen sijaan, että kaikki tekoälysovellusten laskenta tehtäisiin kaukana sijaitsevissa datakeskuksissa.

Helsingissä on jo toteutettu kokeilu, jossa samalla teknisellä alustalla käsiteltiin samanaikaisesti tavallisia äänipuheluita, mobiilidataa ja videokuvaa analysoivaa tekoälyä. Elisan mukaan kyse on Euroopan ensimmäisistä tuotannollisessa mobiiliverkossa tehdyistä AI-RAN-kokeiluista.

Mitä tekoälyverkko tarkoittaa käytännössä?

AI-RAN yhdistää radioliityntäverkon eli matkapuhelinverkon tukiasemien toimintoja ja tekoälylaskentaa samoihin laskentajärjestelmiin. Käytännössä verkkoon sijoitettu tietokonekapasiteetti voi osallistua sekä yhteyksien ylläpitämiseen että tekoälysovellusten suorittamiseen.

Nykyisissä pilvipalveluissa tiedot lähetetään usein suureen datakeskukseen käsiteltäviksi. Jos osa laskennasta tehdään lähempänä tietojen syntypaikkaa, siirrettävän datan määrä ja käsittelyn viive voivat pienentyä. Hyöty olisi merkittävä esimerkiksi sovelluksissa, joissa vastauksen on tultava lähes välittömästi.

Elisa ottaa NVIDIAn grafiikkasuorittimiin perustuvaa laskentatekniikkaa ja Dellin palvelimia käyttöön useissa verkon pisteissä Suomessa. Nokialta tulee mobiiliverkon AI-RAN-teknologia. Tavoitteena on rakentaa hajautettu kokonaisuus, ei yhtä suurta uutta tekoälydatakeskusta.

Tekoälyassistentti voisi vastata nopeammin

Yksi mahdollinen käyttökohde on puhetta ymmärtävä tekoälyassistentti. Esimerkiksi Elisan Moontalk AIRI Personal -palvelun kaltaiset ratkaisut voisivat tulevaisuudessa käsitellä käyttäjän puhetta nykyistä lähempänä itse verkkoyhteyttä, mikä voisi tehdä keskustelusta sujuvampaa.

Toinen esimerkki on videokuva, jota voidaan analysoida lähellä tukiasemaa sijaitsevassa laitteistossa. Tällöin kaikkea kuvamateriaalia ei välttämättä tarvitse lähettää kaukana olevaan palvelinkeskukseen. Paikallinen käsittely ei kuitenkaan itsessään ratkaise sitä, millaisia tietosuoja- ja käyttöoikeusvaatimuksia videolle asetetaan.

Kolmas sovellus liittyy itse verkon toimintaan. Tekoälyyn perustuvat ohjelmistot voivat tarkkailla verkon kuormitusta ja auttaa säätämään sen toimintaa automaattisesti.

Helsingissä jo kokeiltu – kaupalliset palvelut vielä edessä

Helsingin kokeilu toteutettiin 5G Advanced -verkossa, josta käytetään myös nimeä 5.5G. Tekoälyratkaisut on tarkoitus tuoda useampaan paikkaan verkossa, ja Elisa arvioi niiden kaupallisia mahdollisuuksia vuonna 2027.

Elisan teknologioista ja operaatioista vastaava johtaja Sami Komulainen näkee ratkaisun askeleena kohti tulevia 6G-verkkoja, joissa tiedonsiirto ja laskentateho nivoutuisivat entistä tiiviimmin yhteen.

Kuluttajan ei silti pidä odottaa, että puhelinliittymä muuttuu yhdessä yössä tai kaikki tekoälypalvelut nopeutuvat heti. Nyt on osoitettu tekniikan toimivan oikeassa mobiiliverkossa. Sen tuomat käytännön edut ja mahdolliset uudet palvelut selviävät vasta laajempien käyttökokeilujen myötä.