Perinteinen toimistotyö, kokoukset, työporukat, aikataulut – ne kaikki voivat tuntua arjen normaalilta osalta.

Mutta kuten Christie Sausa kertoo Medium-julkaisun kolumnissaan, joskus juuri nämä "normaalit" tavat kuluttavat meidät hiljaa loppuun. Kun työn kulttuuri on myrkyllinen, sitä ei aina huomaa heti. Mutta keho ja mieli kyllä huomaavat.

Tässä ovat neljä työelämän käytäntöä, jotka vaikuttivat ensin harmittomilta, mutta johtivat lähes loppuunpalamiseen.

1. Epäselvä viestintä – et tiedä mitä sinulta odotetaan

Sausa kuvailee, kuinka hän työskenteli paikoissa, joissa vastuut olivat hämärän peitossa. Koulutus jäi puolitiehen, ja odotettiin, että työntekijät keksivät itse mitä tehdä. Gallupin mukaan vain 13 % työntekijöistä kokee, että heidän johdon viestintä on selkeää. Ilman selkeitä odotuksia työnteko muuttuu raskaaksi ja uuvuttavaksi – varsinkin, jos yrität paikata puutteita itse.

2. Työpaikkaklikit – hiljainen syrjintä kuluttaa sisältä

Työelämän “tyttöporukat” eivät jää kouluvuosiin. Sausa kertoo kokemuksestaan kuntosalilla, jossa tietty ryhmä työntekijöitä muodosti suljetun piirin. He saivat toiset työntekijät tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi, vähättelivät ehdotuksia ja jopa pilkkasivat kollegojaan suljetuissa viestiryhmissä. Hän itse joutui klikin pilkan ja selän takana puhumisen kohteeksi – vaikka samalla odotettiin, että hän hoitaisi aamuvuorot, siivoaisi ja paikkaisi muiden poissaolot.

3. Kukaan ei kuuntele sinua

Vielä yksi varoitusmerkki on se, ettei työnantaja ota toiveitasi huomioon. Sausa kertoo, kuinka hän ilmoitti useaan otteeseen, ettei voi työskennellä viikonloppuisin tai tiettyinä aikoina – mutta hänet silti aikataulutettiin juuri noille vuoroille. Tämä johti siihen, että hän menetti unelmiensa harjoittelupaikan. Kun hän otti asian puheeksi, vastaus oli: "Jos et tykkää, voit lähteä." Ja niin hän teki.

4. Jatkuva vaihtuvuus – ihmiset lähtevät yllättäen

Sausa kertoo työskennelleensä mainostoimistossa, jossa kaksi ihailemaansa ammattilaista lähti yllättäen ilman ennakkovaroitusta. Pian kävi ilmi, että moni muukin oli ollut siellä vain hetken. Kun ihmiset tulevat ja menevät nopealla tahdilla, se kertoo usein huonosta työilmapiiristä, johdon ongelmista tai palkkauksesta. Se ei ole sattumaa – se on merkki.

Työ ei saisi murentaa sinua

Christie Sausan tärkein oppi oli, ettei mikään työ ole mielenterveyden arvoinen. Hän huomasi, että hänen ADHD:nsä ja stressinsietokykynsä eivät sopineet perinteiseen 8–16-toimistomalliin – ja päätti ryhtyä yrittäjäksi.

Toinen oppi oli: Kun tietää, mitä tarvitsee ja mihin ei enää suostu, voi löytää paikan, jossa oma hyvinvointi ei jää jalkoihin.