
Kalifornian yliopiston Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin antiikin ajan kreikkalaisia ja roomalaisia lääketieteen tekstejä. Ne olivat iältään 2000-2500 vuotta vanhoja, raportoi Newser.
Tutkijat tekivät materiaalista havainnon, ettei dementiaa esiintynyt antiikin kreikan väestöllä, vaikkakin lieviä tapauksia oli. Dokumenteissa käytiin läpi vanhempien ihmisten fyysisiä heikkouksia, mutta todisteita varsinaisesta Alzheimerin taudista tai dementiasta ei löydetty.
Asia alkoi muuttua Rooman kukoistuksen aikana
Vasta Rooman aikoina vuosisatoja myöhemmin alkoi löytyä merkkejä selkeistä dementiatapauksista. Esimerkiksi roomalainen lääkäri Galen kirjoitti, että joillakin ihmisillä on hankalaa oppia uusia asioita, kun he saavuttavan 80 vuoden iän.
Tutkijat uskovat ympäristötekijöiden vaikuttaneen siihen, että muistisairaudet alkoivat nostaa päätään. Rooman kaupunkien asukastiheyden kasvaessa saasteet lisääntyivät, ja he altistuivat tietämättään myös hermomyrkyille lyijyputkien ja jopa viinin makeuttamiseen käytetyn lyijyn välityksellä.
Tutkimuksesta voi vetää yhtymäkohtia nykyaikaan
Tutkija Caleb Finch vertasi Roomaa nykyaikaan, miten nykyihminen on niin ikään ympäristötekijöiden armoilla. Hän nosti esiin myös elämäntyylin, joka ei ole niin aktiivista moderneissa yhteiskunnissa. Se voi johtaa kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen.