
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmissä uuden sukupolven tietojärjestelmillä, tekoälyllä ja robotiikalla on keskeinen rooli. Ne voivat lisätä välittömän hoitotyön osuutta SOTE-palveluissa, erilaisia itsepalveluja ja korvata ihmistyövoiman rutiinitehtävissä. Esimerkiksi robotiikan hyödyntämisellä hoitotyössä on havaittu olevan useita positiivisia vaikutuksia, kuten työn tehokkuuden kasvu, hoidon laadun paraneminen sekä kustannusten säästö.
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan julkaisemassa raportissa käsitellään palvelu- sekä ohjelmistorobotiikan käyttöönoton vaikutuksia terveydenhoitoon. Raportissa esitellään palvelu- ja ohjelmistorobotiikan tarjoamia mahdollisuuksia, Suomesta löytyviä lukuisia esimerkkejä robotiikan onnistuneesta käyttöönotosta sotepalveluissa sekä arvioidaan robotiikan mahdollistamia säästöjä.
– Tällä hetkellä hoitotyöntekijän viisipäiväisestä työviikosta välitöntä potilastyötä on arviolta alle kolme työpäivää. Nykyisin saatavilla olevaa robotiikkaa hyödyntämällä voisimme nostaa hoitajien potilastyön osuutta lähes neljään työpäivään. Voisimme myös saavuttaa tämän hoidon laadun kärsimättä, toteaa raportin tehnyt Pasi Hänninen.
Väestön ikääntyminen lisää hoitohenkilökunnan työtaakkaa, eikä nykyinen hoitajamäärä enää riitä. Palvelurobotiikka tarjoaa esimerkiksi ikääntyneille mahdollisuuden parempaan ja laadukkaampaan elämään ilman tarvetta hoitohenkilökunnan lisäämiseen.
Koronapandemian aikana myös ohjelmistorobotiikka on osoittanut hyödyllisyytensä. Esimerkiksi Turun kaupungin Leila-ajanvarausrobotti jakaa rokotusaikoja tekstiviestillä yksi ikäryhmä kerrallaan ja testitulosrobotti ilmoittaa testatuille tuloksen automaattisesti tekstiviestillä. Turun kaupunki arvioi ohjelmistorobotiikan avulla syntyvän säästöjä 4–5 henkilötyövuotta.
– SOTE-palveluiden kustannuksista 50–60 % on henkilöstökuluja. Uuden sukupolven tekoälytuetut tietojärjestelmät, automaatio ja robotiikka eri muodoissaan tulevat olemaan keskeisessä asemassa myös SOTE-aloilla. Parhaimmillaan ne lisäävät merkittävästi alan tehokuutta ja mahdollistavat paremmat palvelut kansalaisille. Tähän asti SOTE-ala on ollut selvästi jäljessä muista palvelualoista robotiikan hyödyntämisessä, toteaa digitaalisten palvelualustojen UNESCO-professori Pekka Neittaanmäki.