Sarayut Thaneerat / Alamy
22:10 - 30.05.2021 / viihde / Findance
Suomen Akatemia: Geeneillä ja uniapnealla merkitystä vakavan koronataudin riskiin

Puolet uniapneaa sairastavista koronatartunnan saaneista joutuu sairaalahoitoon. Vaikea ja keskivaikea uniapnea altistavat vakavalle koronataudille. Sen sijaan uniapnea ei näyttäisi altistavan koronatartunnan saamiselle. Tämän osoittavat tuoreet FinnGen-aineistoon perustuvat tulokset. Suomen Akatemian Kompleksitautien genetiikan huippuyksikkö on tukenut tätä tutkimusta.

Tutkimuksessa yhdistettiin tartuntatautirekisteristä saadut tiedot covid-19-diagnoosista tutkimushenkilöiden muuhun terveystietoon. Näin tunnistettiin 445 koronan sairastanutta henkilöä, joista 38 sairasti myös uniapneaa. Sitä sairastaneilla oli kolminkertainen riski joutua koronaan sairastuttuaan sairaanhoitoon verrattuna muihin koronaan sairastuneisiin.

Lähes joka toinen tartunta oireeton

Moni koronatartunnan saaneista sairastaa taudin oireettomana. Tämä käy ilmi Suomen Akatemian rahoittamasta GeneRISK-seurantatutkimuksesta, jossa oli mukana yli 7000 henkeä Helsingistä ja Kotkan alueelta.

Huhtikuun loppuun mennessä GeneRISK-tutkimukseen osallistuneista 2987 oli täyttänyt ainakin kerran covid-19 oirekyselyn ja 2021 henkilöltä oli testattu SARS-CoV2-viruksen vasta-ainepitoisuus. Testatut olivat 50-70-vuotiaita ja heistä pääkaupunkiseudulla kahdelta prosentilta löytyi vasta-aineita ja Kotkan seudulla puolella prosentilla. Henkilöistä, joilta löytyi viruksen vasta-aineita, vain joka toinen kertoo sairastaneensa covid-19-taudin. Aineiston keräys ja vasta-ainetestit jatkuvat kesäkuun loppuun.

”Covid-19-pandemia on osoittanut, kuinka viruksen perimä ja taudin saajan perimä ovat molemmat tärkeitä taudin tarttumisen ja vakavuuden kannalta. Viruksen ja kantajansa ominaisuuksien ja niiden välisen dynamiikan huolellinen perkaaminen valmistaa meitä myös mahdollisia tulevia pandemioita varten”, arvioi tutkimusta johtava biometrian professori Samuli Ripatti Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä, Helsingin yliopistosta.

”Suomen Akatemian ja tutkimusta tukevien säätiöiden kyky reagoida nopeasti ja tarjota rahoitusta kohdennetusti käsillä olevan pandemian tutkimiseen oli erinomaisen tärkeätä, jotta ymmärretään taudin syitä ja vaikutuksia nimenomaan suomalaisilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa. GeneRISK-tutkimukselle rahoitus mahdollistaa jo valmiiksi rikkaan terveysaineiston valjastamisen nyt myös covid-19 alttiuden ja taudin vakavuuden tutkimiseen”, toteaa Ripatti.


Laaja kansainvälinen konsortio tutkimassa sairastumisriskiä

Ripatti on mukana myös laajassa FIMMin johtamassa kansainvälisessä konsortiossa, jossa on jo tunnistettu toistakymmentä ihmisen perimän aluetta, jotka altistavat viruksen herkemmälle tarttumiselle tai sairastumiselle taudin vakavaan muotoon. Taudin vakavaan muotoon sairastumisen riski yhdistyy sellaisiin geeneihin, joiden joukossa on aiemmin vakaville keuhkotaudeille kuten keuhkosyövälle ja idiopaattiselle keuhkofibroosille sekä autoimmuunitaudeille altistavia geenejä.

Tähän mennessä FIMMin johtaja Mark Dalyn ja ryhmänjohtaja Andrea Gannan koordinoimaan Covid-19 Host Genetics Initiative -projektiin on ilmoittautunut jo yli 200 tutkimushanketta ja yli tuhat tutkijaa. Suomesta mukana ovat FinnGen- ja GeneRISK-tutkimukset.