Tutkijat seurasivat apinoita, mutta löysivät härän ja urosaasin erikoisen suhteen – 51 havaintoa hämmästytti

Etiopiassa apinoiden käyttäytymistä tutkinut ryhmä törmäsi yllättävään eläinpariin. Härkä ja urosaasi hakeutuivat lähekkäin, nuolivat toisiaan ja olivat toistuvassa seksuaalisessa kanssakäymisessä. Havainnoista syntyi uusi tieteellinen tutkimus.

Italialaisen Pisan yliopiston tutkijoiden työmatkan tarkoituksena oli selvittää Etiopian ylängöillä elävien gelada-apinoiden käyttäytymistä. Tutkimuskohde kuitenkin vaihtui hetkeksi, kun ryhmä huomasi samalla laitumella kaksi aivan toisenlaista eläintä: härän ja urosaasin, joilla näytti olevan poikkeuksellisen läheinen suhde.

Härkä sai tutkijoilta nimen Achille ja aasi nimen Patroclo. Nimet viittaavat antiikin Kreikan Akhilleukseen ja Patroklokseen. Kaksikko kuului eri omistajille, ja eläimet tapasivat toisensa silloin, kun niiden laumat tuotiin samalle laidunalueelle.

51 selkään nousua ja toistuvaa läheisyyden hakemista

Current Biology -tiedelehdessä 2. marraskuuta julkaistussa tutkimuksessa raportoitiin 51 tilannetta, joissa härkä nousi urosaasin selkään. Havainnot tehtiin 6.–19. maaliskuuta 2026. Tutkijat tarkastelivat eläimiä yhteensä kahdeksana päivänä, joista neljänä kumpikin oli samanaikaisesti paikalla.

Tilanteet eivät tutkijoiden mukaan rajoittuneet yksittäisiin paritteluyrityksiin. Ennen niitä ja niiden jälkeen eläimet nuolivat toisiaan, hankasivat kylkiään yhteen ja koskettelivat toisiaan turvallaan. Urosaasi ei osoittanut samanlaista väistämistä tai puolustautumista kuin eräs toinen aasi, jota härkä lähestyi.

Pisan yliopiston tutkija Elisabetta Palagi kertoi Cell Pressin julkaisemassa tiedotteessa, että erityisen merkittävää oli käyttäytymisen liittyminen valikoivaan ja johdonmukaiseen sosiaaliseen suhteeseen. Kumpikin eläin olisi voinut olla tekemisissä myös oman lajinsa yksilöiden kanssa.

Paimenet tunsivat kaksikon jo ennen tutkijoita

Eläimiä hoitaneet paimenet olivat havainneet suhteen aiemmin, joten tutkijat eivät todistaneet sen syntyä. Tutkijaryhmä kuitenkin dokumentoi systemaattisesti, millaisia kontakteja eläinten välillä oli ja miten ne erosivat kontakteista muihin lauman jäseniin.

Eräässä tilanteessa härkä lähestyi toista urosaasia, mutta tämä reagoi torjuvasti. Patroclon kanssa vastaavia torjuntareaktioita ei havaittu. Tutkimusryhmän mukaan tämä vahvistaa käsitystä, ettei kyse ollut pelkästä sattumanvaraisesta eri lajien välisestä käyttäytymisestä.

Mitä tutkijat voivat päätellä eläinten suhteesta?

Tutkimus on tapauskuvaus kahdesta eläimestä, eikä siitä voida päätellä, kuinka yleisiä vastaavat suhteet ovat. Tutkijat eivät myöskään pysty sanomaan, mitä eläimet kokivat tai oliko käyttäytymisen ensisijainen tehtävä seksuaalinen, sosiaalinen vai molempia.

Havainto osoittaa silti, ettei eläinten seksuaalista käyttäytymistä voi aina selittää pelkällä lisääntymisellä tai sopivien kumppanien puutteella. Eläimillä oli mahdollisuus tavata muitakin yksilöitä, mutta nämä kaksi hakeutuivat toistensa seuraan toistuvasti.

El Paísin haastattelussa Palagi kertoi, että kuivan kauden vuoksi paimenet olivat sittemmin siirtäneet laumojaan eri paikkoihin. Tutkijat toivoivat voivansa järjestää eläimille uuden kohtaamisen nähdäkseen, jatkuisiko niiden havaittu läheinen käyttäytyminen.