Image Source / AOP
06:10 - 19.04.2021 / viihde / Findance
Suomalaisten vertaiskaupalla aikaansaamat päästösäästöt kasvoivat koronavuonna 20 prosenttia

Yksityishenkilöiden välisen kaupankäynnin eli vertaiskaupan positiivinen ympäristövaikutus koheni Tori.fi:ssä vuonna 2020 20 prosenttia vuodesta 2019. Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan sitä hiilidioksidipäästömäärää, jota ei syntynyt, koska suomalaiset hankkivat ja hyödynsivät käytettyä tavaraa uuden ostamisen sijaan. Viime vuonna suomalaiset säästivät Tori.fi:n kautta 195 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2019 määrä oli 162 000 tonnia.

Kyse on Tori.fi:ssä käydystä vertaiskaupasta syntyneestä ympäristövaikutuksesta. Kaiken Suomessa käydyn vertaiskaupan yhteenlaskettu ympäristövaikutus on vielä huomattavasti suurempi.

– Vertaiskaupalla säästettiin Tori.fi:ssä eniten luontoa Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Neljä maakuntaa kerryttivät 55 prosenttia päästösäästöistä. Nuo neljä ovat väkirikkaita maakuntia, minkä ansiosta niiden merkitys on luonnostaan suuri, mutta suuri ihmismäärä ei suoraan tarkoita suurta positiivista ympäristövaikutusta. Vaikutus syntyy yksilöiden toimista, ei naapurien määrästä, Tori.fi:n toimitusjohtaja Jussi Lystimäki sanoo.

Uudenmaan osuus koko Tori.fi:n päästösäästöistä oli viime vuonna 25 prosenttia, Pirkanmaan 11 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaan 10 prosenttia ja Varsinais-Suomen myös 9 prosenttia.

Ajoneuvoilla on isoin vaikutus

Eri tuotekategorioista esimerkiksi pelkästään asumiseen ja sisustamiseen liittyvä vertaiskauppa säästi Tori.fi:ssä viime vuonna 72 700 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

– Eniten päästösäästöjä syntyy käytettyjen kulkuneuvojen kaupasta, mikä on luonnollista, koska ne ovat kookkaita ja niiden valmistaminen on kuormittavaa. Viime vuonna Tori.fi:n käyttäjät säästivät ajoneuvokaupalla luontoa yli 131 000 hiilidioksipäästötonnilla. Ajoneuvojen osuus koko Tori.fi:n kautta aikaansaaduista päästösäästöistä oli 67 prosenttia, Lystimäki kertoo.

Tori.fi:n kautta käyty vertaiskauppa vaurastutti yksityisiä myyjiä viime vuonna yhteensä noin 729 miljoonaa euroa. Kauppoja solmittiin 4,9 miljoonaa kappaletta. Tienattu rahamäärä kasvoi 20 prosenttia vuodesta 2019.

Suomalaisen vertaiskaupan ympäristövaikutusta mittaa vuosittain Tori.fi:ssä myytyjen tuotteiden kautta Ruotsin ympäristöntutkimuslaitos. Tori.fi on suomalaisen vertaiskaupan keskus ja yksi maan suosituimmista verkkosivustoista, sillä palvelussa vierailee kuukausittain keskimäärin 3 miljoonaa yksittäistä kävijää. Viime vuonna sivustolla vierailtiin yhteensä 431 miljoonaa kertaa ja Toriin jätettiin 13,7 miljoonaa ilmoitusta.


Instituutioiden vastuullisuus, yksilön voima

Tori.fi:n näkökulma ilmastokriisiin on se, että kriisi on ihmisen aikaansaama historiallisen suuri globaali ongelmia. Kyse on luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta ja luonnonvarojen ylikuluttamisesta.

– Yleinen keskustelu ilmastokriisin ratkaisemisesta ja ekologisen kehityksen jouduttamisesta kaipaa selkeyttä ja jäsentelyä. Ongelma ratkaistaan institutionaalisella tasolla, mutta yksittäisten ihmisten arkiset ratkaisut omalta osaltaan ohjaavat suuntaa. Institutionaalisia päätöksiä ovat esimerkiksi lainsäädäntö, kansainväliset sopimukset sekä suuryritysten ja julkisten toimijoiden periaatepäätökset. Kuluttajakäyttäytyminen vaikuttaa yritysten toimintaan ja kansalaisten äänenpainot valtioihin. Siksi ilmastokriisin ratkaisemiseen tarvitaan molemmat; instituutioiden vastuullisuus ja yksilön voima, Lystimäki toteaa.

Tori.fi on voimakkaasti mukana tukemassa pääministeri Sanna Marinin hallituksen eurooppalaisittain kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi myös vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Vertaiskauppa on osa kiertotaloutta.

Kansainvälinen kokonaisuus kiertyy Tori.fi:hin niin, että Pariisin kansainvälisen ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen Euroopan Unioni on määritellyt omat kestävän kehityksen tavoitteensa. Sieltä juontuvat Suomen valtion päästötavoitteet, jotka ohjaavat hallituksen kiertotalousohjelmaa. Kiertotalousohjelman rakensi työelämäprofessori Reijo Karhisen johtama ohjausryhmä. Kiertotalousohjelma on käytännössä kiertotalouden kansallinen strategia, jonka toteuttamisessa kotimaisen vertaiskaupan keskus on merkittävä osa.

– Vertaiskauppa on konkreettisesti sitä, että luonnonvarat, jotka kuluvat yksittäisen tuotteen valmistamiseen, hyödynnetään mahdollisimman maksimaalisesti. Kun ostan uuden moottoripyörän, myynkö entisen hyväkuntoisen pyöräni eteenpäin vai vienkö romuttamoon. Puhutaan tuotteen elinkaaresta. Perinteinen talous on lineaarista: ota, valmista, hävitä. Se voidaan korvata ekologisella kiertotaloudella. Tavoitetilassa se tarkoittaa talouden uutta perustaa, jossa tuotanto sekä kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin, Lystimäki sanoo.


Uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Kiertotalouden näkökulmasta on toivottavaa, että kulutustavaroita ei seiso käyttämättöminä kodeissa ja varastoissa, vaan niitä vuokrataan, myydään ja kierrätetään raaka-aineeksi. Digitaaliset alustat ovat tässä ratkaisevassa roolissa. Samalla tuotteiden valmistajille avautuu uusia liiketoimintamalleja tuotteen pitkäikäisyyteen tähtäävässä suunnittelussa.

– Aivan keskeistä on huomioida, ettei käytetyn tavaran kaupan ja käyttöesineen elinkaaren painottaminen tarkoita, että tuotevalmistajilla on sitten vain vähemmän asiakkaita ja liiketoiminta kuihtuu. Se tarkoittaa muutosta, ei näivettymistä. Muutos luo uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia – tulevaisuudessa ne vain liittyvät ekologisesti nykyistä kestävämpiin rakenteisiin. Muutosprosessia voi verrata vaikkapa digitaalisen alustatalouteen tai verkkokauppaan. Vielä kymmenen vuotta sitten sellainen liiketoiminta oli suhteellisen pientä. Nyt ne ovat maailman suurimpia yrityksiä, Lystimäki vertaa.

Simppelein tapa brändille luoda käytetyn tavaran kaupasta liiketoimintaa on tuottaa vastuullisesti kestäviä tuotteita ja liittyä mukaan jälkimarkkinaan. Ihmisten ostokäyttäytyminen myös kannustaa brändejä yhä enemmän siihen suuntaan. Kun brändiltä odotetaan vastuullisuutta ja osallisuutta vihreään kehitykseen, kyse ei ole yritykselle enää valinnasta.

– Ei brändin tarvitse antaa vain muiden hyödyntää tuotteiden pitenevää elinkaarta kaupallisesti. Samalla kyse on vastuullisuudesta ja siten myös markkinoinnista. Kun mielipideilmastossa leviää paine ekologisuuteen, jälkimarkkinassa mukana oleminen ja kiertotalouden edistäminen eivät ole brändille vain kaupallinen lisäarvo, vaan liiketoiminnallinen välttämättömyys, Lystimäki kommentoi.

Löytäminen kuluttamista hankalampaa

Osa kuluttajatuotteiden valmistajista tarjoaa jo tuotteitaan palveluina: autonvalmistajat ovat mukana autojen yhteiskäyttöpalveluissa, ja design-brändit tarjoavat jälkimarkkinoita eli käytetyn tavaran myyntikanavia valmistamilleen vaatteille, laukuille ja astioille tai vuokraavat tuotteitaan.

Suurelle osalle kuluttajista uusien palvelujen löytäminen on vaikeampaa kuin varsinainen ostopäätös. Tarvitaan aktiivista viestintää sekä palvelujen linkittämistä.

– Arjen ekologinen kehitys ei ole juhlapuheita ja intohimoista luonnonsuojelua, vaan konkreettisia pieniä asioita. Muutosten aikaansaamisessa tärkeintä on helpot tavat niiden tekemiseen. On päästävä pois päin siitä, että ekologisuus vaatii aktiivisen päätöksen muuttaa omaa arkea. Sen sijaan on päästävä siihen, että ekologisuus tulee helposti houkuttelevien tuotteiden ja palvelujen ansiosta. Siksi arjen vihreä kehitys on ennen kaikkea palveluja, tarjontaa, markkinointia ja saavutettavuutta, Lystimäki päättää.

artikkelin avainsanat:
Tori Tori.fi vertaiskauppa