7 etikettisääntöä, joita nuoret eivät enää pidä välttämättöminä

Eri sukupolvet voivat tavoitella aivan samaa asiaa ja silti tulkita toistensa käytöksen epäkohteliaaksi. Z-sukupolvi kyseenalaistaa monia tapoja, joita suuret ikäluokat ja X-sukupolvi pitävät edelleen itsestään selvinä hyvän käytöksen merkkeinä.

Etiketti ei ole muuttumaton lakikokoelma. Se on joukko yhteisiä tapoja, joiden avulla ihmiset osoittavat toisilleen kunnioitusta ja tekevät sosiaalisista tilanteista ennakoitavia. Kun arki, viestintävälineet ja arvot muuttuvat, myös kohteliaaksi koetun käytöksen muodot vaihtuvat.

YourTango nostaa esiin seitsemän perinteistä etikettisääntöä, joihin Z-sukupolvi suhtautuu usein vanhempia sukupolvia väljemmin. Kyse on suuntaa antavista sukupolvieroista, ei siitä, että kaikki samanikäiset toimisivat samalla tavalla.

1. Kunnioitusta ei anneta automaattisesti aseman perusteella

Moni suurten ikäluokkien tai X-sukupolven edustaja kasvatettiin kunnioittamaan vanhempia ihmisiä, esimiehiä ja muita auktoriteetteja jo heidän asemansa vuoksi. Nuoremmille kunnioitus on useammin vastavuoroista: ikä tai titteli ei heidän mielestään oikeuta huonoon käytökseen.

Tämä ei välttämättä tarkoita auktoriteetin halveksuntaa. Ero syntyy siitä, nähdäänkö kunnioitus lähtökohtaisena velvollisuutena vai käytöksellä ansaittavana luottamuksena.

2. Muodolliset puhuttelut tuntuvat vierailta

Englanninkielisessä ympäristössä sir- ja ma’am-puhuttelut ovat olleet näkyvä kohteliaisuuden muoto. Suomessa vastaava muutos näkyy esimerkiksi teitittelyn vähenemisenä ja siinä, että opettajia, esihenkilöitä ja vanhempia ihmisiä puhutellaan yhä useammin etunimellä.

Nuori voi ajatella tasa-arvoisen puhuttelun olevan ystävällistä, vaikka vanhempi ihminen kokisi sen liian tuttavalliseksi. Turvallisin ratkaisu uudessa tilanteessa on kuunnella, miten toinen esittelee itsensä, ja tarvittaessa kysyä hänen toivomaansa puhuttelutapaa.

3. Aikaisin saapuminen ei ole aina palvelus

Vanhemmille sukupolville muutamaa minuuttia etuajassa saapuminen kertoo täsmällisyydestä. Nuoremmat pitävät usein sovittua kellonaikaa juuri sinä hetkenä, jolloin paikalle pitäisi tulla, eikä varttia aikaisemmin.

Tilanteella on merkitystä. Työhaastatteluun kannattaa varata pelivaraa, mutta yksityiskotiin liian aikaisin ilmestyvä vieras voi osua keskelle viimeisiä valmisteluja. Kohteliaisuus ei siis aina tarkoita mahdollisimman aikaista saapumista vaan toisen aikataulun huomioimista.

4. Mukavuus on ohittanut muodollisen pukeutumisen

Puku, kauluspaita tai juhlava mekko olivat aiemmin tavallinen tapa osoittaa tilaisuuden arvostamista. Z-sukupolvelle siisti pukeutuminen voi tarkoittaa huomattavasti rennompaa kokonaisuutta, jossa oma tyyli ja mukavuus painavat enemmän kuin vanha pukukoodi.

Työpaikoillakin raja vapaa-ajan ja työvaatteiden välillä on madaltunut. Ristiriita syntyy, jos toinen tulkitsee rennon asun välinpitämättömyydeksi ja toinen muodollisen vaatimuksen tarpeettomaksi kontrolliksi.

5. Jutustelu tuntemattomien kanssa on vähentynyt

Odotushuoneessa, bussipysäkillä tai kaupan jonossa syntynyt kevyt keskustelu oli ennen luonteva tapa kuluttaa aikaa. Puhelin tarjoaa nyt yksityisen tilan, johon voi vetäytyä, eikä hiljaisuutta tarvitse täyttää puheella.

Pieni jutustelu ei silti ole täysin merkityksetöntä. Se voi madaltaa kynnystä tutustua ihmisiin ja synnyttää arkeen pieniä yhteyden kokemuksia. Toisaalta kohteliaisuuteen kuuluu myös sen tunnistaminen, jos toinen ei halua keskustella.

6. Mielipiteitä ei enää piiloteta yhtä herkästi

Vanhemmassa etikettiperinteessä politiikkaa, rahaa ja muita kiistanalaisia aiheita vältettiin monissa seurueissa. Nuoremmat ovat tottuneet ilmaisemaan arvojaan verkossa ja saattavat pitää vaikenemista jopa kannanottona.

Avoimuus ei kuitenkaan poista tilannetajun tarvetta. Oman näkemyksen kertominen ja keskustelun hallitseminen ovat eri asioita. Hyviin tapoihin kuuluu edelleen kuunteleminen ja toisen ihmisarvon kunnioittaminen myös erimielisenä.

7. Käsin kirjoitettu kiitos on vaihtunut viestiin

Kiitoskortti tai kirje vaatii aikaa, minkä vuoksi vanhemmat sukupolvet voivat nähdä sen erityisen arvokkaana eleenä. Nuorelle lämmin viesti, kuva tai ääniviesti voi välittää saman kiitollisuuden nopeammin ja hänelle luontevammalla tavalla.

Väline ei yksin ratkaise eleen arvoa. Hätäinen kortti ei ole automaattisesti henkilökohtaisempi kuin ajatuksella kirjoitettu viesti. Käsin kirjoitetun tervehdyksen harvinaisuus voi silti tehdä siitä nykyään entistäkin mieleenpainuvamman.

Hyvien tapojen ydin säilyy

YourTangon lista kuvaa ennen kaikkea muotojen muutosta. Nuoret eivät välttämättä vastusta kunnioitusta, täsmällisyyttä tai kiitollisuutta, vaan tapaa, jolla niitä on totuttu osoittamaan.

Sukupolvien välinen kitka helpottuu, kun käytöksen tarkoitusta ei päätellä vain sen ulkoisesta muodosta. Kestävin etikettisääntö on yhä sama: huomioi tilanteen lisäksi se ihminen, jonka kanssa olet tekemisissä.