Moni luovaa harrastava tunnistaa tilanteen: olet innoissasi musiikista, kirjoittamisesta, kuvataiteesta tai jostain muusta itseilmaisun muodosta, mutta lähipiiri suhtautuu välinpitämättömästi tai jopa vähättelevästi. Kommentit ovat lyhyitä, kiinnostus puuttuu ja tuki tuntuu yksipuoliselta.

Tämä kokemus voi satuttaa yllättävän paljon, etenkin jos harrastus on sinulle tärkeä osa identiteettiäsi. Hyvä uutinen on, että ilmiö on yleinen eikä yleensä kerro harrastuksesi arvosta tai sinun taidoistasi.

Miksi luovuus herättää ristiriitaisia reaktioita

Luovat harrastukset koskettavat usein tunteita, epävarmuuksia ja unelmia. Kaikille tämä ei ole helppoa. Kun joku lähipiirissä uskaltaa luoda, se voi muistuttaa toisia omista toteutumattomista haaveista.

Tällöin reaktio ei ole tietoista pahantahtoisuutta, vaan puolustuskeino. Vähättely, ohittaminen tai aiheen vaihtaminen voivat olla tapoja suojella omaa oloa.

Kaikki eivät osaa tukea asioita, joita eivät ymmärrä

Jos harrastuksesi ei ole ystävillesi tuttu tai he eivät itse koe luovuutta merkitykselliseksi, he saattavat kokea olevansa väärässä paikassa. Sen sijaan että he myöntäisivät tämän, he vetäytyvät.

Usein tuki puuttuu siksi, että:

- he eivät tiedä, mitä sanoa

- he pelkäävät sanovansa jotain väärää

- he eivät ymmärrä, miksi harrastus on sinulle tärkeä

Tämä ei tee heidän käytöksestään oikeaa, mutta se auttaa ymmärtämään sen taustaa.

Kun harrastus ei sovi ryhmän odotuksiin

Ystävyyssuhteet rakentuvat usein yhteisten kiinnostusten varaan. Jos olet porukassa ainoa, joka käyttää aikaansa luovaan tekemiseen, roolisi voi alkaa poiketa ryhmän hiljaisista normeista.

Tällöin tuki voi jäädä puuttumaan, koska:

- harrastus ei sovi ryhmän arvoihin

- se koetaan "turhana" tai "epärealistisena"

- se haastaa totuttua ajankäyttöä

Kyse ei ole siitä, että tekisit jotain väärin, vaan siitä, että kasvu voi viedä eri suuntiin.

Mitä voit tehdä, jos koet jääväsi yksin

Ensimmäinen askel on tunnistaa, ettet ole velvollinen luopumaan tärkeästä asiasta saadaksesi hyväksyntää. Luova harrastus ei ole mielijohde, vaan usein keino jäsentää maailmaa ja itseä.

Voit myös:

- hakeutua samanhenkiseen seuraan

- rajata sen, kenelle jaat keskeneräisiä asioita

- kertoa rauhallisesti, miksi harrastus on sinulle tärkeä

- suojella intoasi liialliselta arvostelulta

Tuki ei aina tule sieltä, mistä sitä odottaa.

Luova tie on usein yksinäisempi kuin uskomme

Luovuus vaatii rohkeutta, ja rohkeus voi erottaa. Moni taiteellinen tai luova ihminen kokee jossain vaiheessa, ettei häntä täysin ymmärretä. Tämä ei ole merkki epäonnistumisesta, vaan siitä, että olet tekemässä jotain aitoa.

Kun opit erottamaan tuen puutteen omasta arvostasi, luova tekeminen saa tilaa kasvaa omilla ehdoillaan.

Lopuksi

Jos ystäväsi eivät tue luovaa harrastustasi, et ole yksin. Usein kyse on heidän rajoistaan, ei sinun intohimostasi tai lahjakkuudestasi.

Luovuus tarvitsee tilaa, turvaa ja joskus uusia ihmisiä ympärilleen. Sinulla on oikeus tehdä asioita, jotka merkitsevät sinulle jotain, vaikka kaikki eivät niitä ymmärtäisi.