Barcroft / AOP
10:10 - 16.08.2021 / viihde / Findance
Helsingin yliopisto: Hyönteiset ja hämähäkit pitävät oikein suunnitelluista kasvikatoista

Niittyjä ja ketoja muistuttavat kasvikatot hyödyttävät kuivissa tai vaihtelevissa ympäristöissä viihtyviä niveljalkaisia. Mitä paremmin kasvikatot saadaan muistuttamaan luontaisia elinympäristöjä, sitä monimuotoisempia niveljalkaisyhteisöjä katoilta löytyy.

Viher- eli kasvikatot luovat kaupunkiin luontotaskuja, jotka saattavat lieventää kaupunkien kasvusta ja tiivistämisestä johtuvaa elinympäristökatoa. Kasvikattojen avulla voidaan luoda elinympäristöjä kasvien lisäksi myös hyönteisille, hämähäkeille ja muille niveljalkaisille.

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Kukka Kyrö on tutkinut niittyjä ja ketoja muistuttavien kasvikattojen lude-, muurahais- ja hämähäkkilajistoa pääkaupunkiseudulla. Hän on lisäksi selvittänyt yhdessä sveitsiläisten kollegojensa kanssa kasvikatoilla elävää kovakuoriaislajistoa Sveitsin Baselissa.

– Katoilla viihtyvät ne hyönteis- ja hämähäkkilajit, jotka ovat joko sopeutuneet kuiviin elinympäristöihin tai pärjäävät monenlaisissa ympäristöissä. Kun kattokasvillisuus on monimuotoista ja muistuttaa maanpinnalla olevia avoimia, luontoarvoltaan merkittäviä elinympäristöjä, siinä voi menestyä myös monipuolinen niveljalkaisten lajisto. Lisäksi lajien pitää tietysti pystyä leviämään katolle esimerkiksi lentämällä tai muilla keinoin, Kyrö toteaa.

Kasvikatot ovat varsin haastavia elinympäristöjä. Kasvualusta on tyypillisesti ohut, maksaruoho-sammalkatoilla joskus vain muutamia senttimetrejä, ja niittykatoillakin tyypillisesti alle 30 senttiä. Tällaiset ohutkasvualustaiset katot kuivuvat herkästi, mutta toisaalta ne elpyvät nopeasti sateiden myötä. Talvella kasvualustan jäätyminen läpikotaisin saattaa myös vaikeuttaa niveljalkaisten talvehtimista.


Maksaruoho ei viehätä kasveja syöviä niveljalkaisia

Tutkittujen kattojen kasvillisuus oli yleensä valittu kuivuutta kestäväksi, ja se koostui erilaisista yhdistelmistä heiniä ja luonnonkukkia, maksaruohoja ja sammalia.

– Useimmat niveljalkaiset runsastuvat heinien ja luonnonkukkien määrän kasvaessa. Katoilta, joiden kasvillisuus koostuu lähinnä maksaruohoista ja sammalista, ei löydy ravintoa kukkakasveja ja heiniä syöville lajeille. Siksi maksaruohokatoilla etenkin kasvinsyöjälajisto on niittykattoja köyhempää.

Monet niveljalkaisryhmät saapuivat tutkimuskatoille nopeasti perustamisen jälkeen, mutta nuorilla katoilla oli vähemmän lajeja kuin kattojen vieressä sijainneilla maanpinnan avoimilla viheralueilla. Suomalaisten kattojen lude-, hämähäkki- ja muurahaislajisto oli tosin katon kasvillisuuden ikääntyessäkin melko niukkaa.


– Sveitsiläisiltä katoilta löytyi sitä vastoin joitakin harvinaisia kovakuoriaislajeja. Sveitsissä viherkattorakentamisen säätely ohjaa rakentamaan monimuotoisuutta mahdollisimman hyvin tukevia kasvikattoja. Tutkimusalueellamme Baselissa kasvikatoista merkittävä osa on suunniteltu tarjoamaan elinympäristöjä paikalliselle kuiviin elinympäristöihin sopeutuneelle lajistolle, toteaa Kukka Kyrö.

Katot saattavat toisaalta toimia myös vieraslajien leviämisalustana, esimerkiksi silloin, jos kasvimateriaalia tuodaan Suomeen ulkomailta. Kukka Kyrön tutkimuksissa katoilta löytyi yksi Suomelle uusi ludelaji, joka lienee saapunut katoilla käytettyjen Ruotsissa esikasvatettujen maksaruohomattojen mukana.

FM Kukka Kyrö väitteli 13.8.2021 kello 13 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Vegetated roofs as habitats for arthropods in urban areas".

artikkelin avainsanat:
eläimet Helsingin yliopisto tutkimukset