Narsismi ei ole sama asia kuin itsekkyys – 9 käyttäytymismallia, joita voi tarkastella ihmissuhteissa

Narsistiksi kutsutaan arkikeskustelussa helposti ihmistä, joka puhuu paljon itsestään tai ei suostu myöntämään virhettään. Todellisuudessa narsistiset piirteet ja narsistinen persoonallisuushäiriö ovat eri asioita. Näitä yhdeksää käyttäytymismallia voi tarkastella erityisesti silloin, kun suhde tuntuu jatkuvasti yksipuoliselta.

Mayo Clinicin mukaan narsistiseen persoonallisuushäiriöön voi kuulua korostunutta erityisyyden kokemusta, ihailun tarvetta, muiden tarpeiden sivuuttamista sekä vaikeutta sietää kritiikkiä. Samoja piirteitä voi näkyä lievempinä tai tilapäisinä myös ihmisillä, joilla ei ole persoonallisuushäiriötä.

Tämä ei ole testi kumppanin, sukulaisen tai työkaverin diagnosoimiseksi. Yksittäiselle käytökselle voi olla monta selitystä. Jos ongelma toistuu, tärkeämpää kuin leiman löytäminen on pohtia, miten toinen reagoi rajoihin ja voiko suhteessa puhua asioista turvallisesti.

1. Keskustelu palaa kerta toisensa jälkeen vain hänen saavutuksiinsa

On luonnollista iloita omista onnistumisista ja haluta kertoa niistä läheisille. Tilanne muuttuu yksipuoliseksi, jos keskustelukumppanin asiat jäävät järjestelmällisesti sivuosaan. Voi kysyä, saavatko molemmat yhtä paljon tilaa – ei sitä, monestiko toinen on käyttänyt minä-sanaa.

2. Tavallinen kiitos ei tunnu koskaan riittävän

Huomion ja arvostuksen tarve kuuluu ihmisyyteen. Mutta jos suhteeseen syntyy jatkuva vaatimus ihailusta, toinen voi alkaa varoa, ettei anna liian vähän kehuja. Mayo Clinic kuvaa liiallisen ihailun tarpeen yhdeksi narsistiseen persoonallisuushäiriöön mahdollisesti liittyväksi piirteeksi. Se ei yksin riitä diagnoosiin.

3. Asiallinen palaute koetaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä

Esimerkiksi myöhästymisestä huomauttaminen voi johtaa pitkään riitaan, vaikka tarkoitus oli sopia tulevasta. Kritiikin sietämisen vaikeus on yksi narsistisiin piirteisiin liitetyistä ilmiöistä. Oleellista on tarkastella, pystyykö ihminen rauhoituttuaan kuulemaan palautteen ja ottamaan oman osuutensa tilanteesta.

4. Yhteiset pelisäännöt eivät tunnu koskevan häntä

Toisten odotetaan joustavan, mutta hän kokee oman aikansa aina tärkeimmäksi. Tällaista erityiskohtelun vaatimusta voi ilmetä monenlaisissa suhteissa. Rajat kannattaa sanoa konkreettisesti: ”Sovitaan sama aikataulu molemmille.” Näin keskustelu kohdistuu toimintaan eikä persoonallisuuden arvosteluun.

5. Toisen onnistuminen muuttuu vähättelyksi

Kun ystävä kertoo ylennyksestä, vastaus on välittömästi ”ei tuo nyt niin erikoista ole”. Jos vähättely toistuu, se nakertaa suhteen vastavuoroisuutta. Taustalla voi olla kateutta tai muuta kilpailun kokemusta, mutta toisen motiiveja ei voi päätellä varmasti yhdestä kommentista.

6. Toisen tunteet kuitataan liian nopeasti

Ihminen kertoo loukkaantuneensa, mutta keskustelu vaihtuu heti siihen, miksi hän muka ylireagoi. Empatian vaikeudet kuuluvat narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisiin piirteisiin, mutta tunteiden sivuuttamista tapahtuu muissakin tilanteissa. Ratkaisevaa on, jääkö toisen kokemukselle koskaan tilaa.

7. Suhteesta tulee hyötyjen ja palvelusten laskemista

Jokainen voi joskus pyytää apua enemmän kuin antaa. Huolestuttavampaa on, jos toisen aikaa, rahaa tai verkostoja käytetään toistuvasti hyväksi eikä vastavuoroisuutta synny. Silloin kannattaa selvittää, mistä suostuu huolehtimaan ja mistä ei. Raja on sallittu, vaikka toinen ei siitä pitäisi.

8. Ei-sana johtaa painostamiseen tai syyllistämiseen

Kun kieltäydyt ylimääräisestä palveluksesta, toinen voi olla pettynyt. Se on tavallista. Jos kieltäytyminen johtaa jatkuvaan syyllistämiseen tai rajojen koetteluun, tilanne on toinen. Yhdenmukainen, rauhallisesti ilmaistu raja auttaa näkemään, pystyykö suhde toimimaan myös ilman jatkuvaa myöntymistä.

9. Ristiriitoihin ei löydy yhteistä vastuuta

Riidan jälkeen toinen voi selittää kaiken yksinomaan muiden virheillä. Tätä voi tapahtua monesta syystä, mutta jatkuvana se vaikeuttaa sovittelua. Tärkeä käytännön kysymys on, pystyykö kumpikin tarkastelemaan myös omia tekojaan ja muuttamaan toimintaansa seuraavalla kerralla.

Narsismi-sanaa ei tarvita siihen, että voi puuttua loukkaavaan käyttäytymiseen. Jos läheinen suhde tuntuu jatkuvasti turvattomalta tai alistavalta, ulkopuolinen tuki voi auttaa tilanteen jäsentämisessä. Persoonallisuushäiriön arviointi kuuluu terveydenhuollon ammattilaiselle, mutta omista rajoista saa pitää kiinni ilman diagnoosia.