Miksi vieras huomaa kotisi hajun, jota et itse enää haista?

Vieras mainitsee heti ovella kodin tuoksusta, mutta et itse huomaa mitään erityistä. Hän ei välttämättä liioittele, eikä sinun havaintosi ole teeskennelty. Sama ympäristö voi tuoksua asukkaalle ja juuri saapuneelle eri voimakkuudella.

Ilmastointi- ja talotekniikan asiantuntijajärjestö ASHRAE kuvaa hajuaistin sopeutumista käsikirjassaan. Pitkä altistuminen samalle hajulle voi vähentää sen havaitsemista. Tuttu tila voi siksi tuntua asukkaasta lähes hajuttomalta, vaikka tulija erottaisi tuoksun helposti.

Ilmiö ei itsessään kerro, että koti olisi likainen. Sopeutumisen kannalta olennainen asia on toistuva altistuminen, ja tuttu haju voi olla myös miellyttävä. Oman kodin arvioinnissa kannattaa erottaa kolme asiaa.

1. Hajun huomaamatta jääminen ei osoita sen kadonneen

Monell Chemical Senses Centerin tutkijoiden kokeessa osallistujat altistuivat kodeissaan tietylle hajuaineelle kahden viikon ajan. Altistumisen jälkeen heidän herkkyytensä kyseiselle aineelle oli vähentynyt. Myös osa koetuista voimakkuusarvioista pieneni.

Tuloksen käytännöllinen opetus on rajattu: oma havainto voi muuttua, vaikka tarkasteltavana olisi sama hajuaine. Se ei tarkoita, että jokaisen kodin kaikkia hajuja lakattaisiin huomaamasta.

Jos läheinen mainitsee esimerkiksi eteisen voimakkaasta tuoksusta, ”minä en haista sitä” kannattaa jättää oman kokemuksen kuvaukseksi. Se ei vielä kumoa toisen havaintoa.

2. Tuoksun voimakkuus ja miellyttävyys ovat eri kysymyksiä

ASHRAE erottaa hajun arvioinnissa muun muassa havaittavuuden, voimakkuuden, luonteen ja miellyttävyyden. Kaksi ihmistä voi siis huomata saman tuoksun mutta pitää siitä eri tavoin.

Tämän vuoksi yleinen kysymys ”haiseeko täällä pahalta?” niputtaa monta asiaa yhteen. Tarkempia kysymyksiä olisivat: ”Huomaatko täällä jonkin tuoksun?”, ”Missä se tuntuu?” ja ”Onko se sinusta voimakas?”

Esimerkiksi tutulta ihmiseltä voi pyytää kuvausta jo sisään tullessa. Tarkoitus ei ole tehdä hänestä kodin tarkastajaa, vaan saada vertailukohta omalle havainnolle.

3. Lyhyt ulkoilu ei takaa, että oma nenä arvioi kaiken uudelleen

Ajatus hajuaistin nopeasta nollaamisesta on houkutteleva. Monellin tutkimus osoittaa kuitenkin, että pitkäkestoiseen altistumiseen liittyvä sopeutuminen voi jatkua hajuaineen poistamisen jälkeenkin. Palautumiselle ei siksi voi luvata kaikille sopivaa minuuttimäärää.

Jos huomaat kotiin palatessa tuoksun, havainto on käyttökelpoinen. Jos et huomaa mitään, tuloksesta ei kannata tehdä varmaa päätelmää siitä, ettei toinenkaan voisi haistaa mitään.

Kodin tuoksusta voi keskustella aivan tavallisena havaintona. ”Tässä eteisessä tuntuu jokin makea tuoksu” kertoo huomattavasti enemmän kuin arvio siitä, onko koko koti raikas tai tunkkainen.