Claude alkaa piilottaa vesileiman tekoälyn tuottamaan tekstiin – merkki kulkee mukana kopioitaessa

Anthropic lisää Claude-mallien tuottamaan tekstiin koneellisesti havaittavan vesileiman. Merkintä ei näy lukijalle, mutta sen on tarkoitus säilyä mukana, kun teksti kopioidaan toiseen palveluun.

Claude-tekoälypalvelua kehittävä Anthropic on ryhtynyt merkitsemään uusien malliensa tuottamaa tekstiä näkymättömällä vesileimalla. Tunniste upotetaan itse tekstiin niin, ettei sen pitäisi muuttaa vastauksen merkitystä, laatua tai luettavuutta.

TechCrunchin mukaan uudistus koskee 2. elokuuta 2026 tai sen jälkeen julkaistuja Claude-malleja. Anthropic kertoo lisäävänsä vastaavan tuen myöhemmin myös vanhempiin malleihin siirtymäajan puitteissa.

Vesileima ei ole näkyvä huomautus

Kyse ei ole tekstin alareunaan ilmestyvästä ilmoituksesta tai silmin nähtävästä leimasta. Merkintä on koneellisesti luettava signaali, jonka tunnistamiseen Anthropic valmistelee erillisiä teknisiä työkaluja ja ohjeita.

Koska vesileima on osa tekstiä, sen on tarkoitus siirtyä mukana esimerkiksi silloin, kun Claude-vastaus kopioidaan sähköpostiin, verkkosivulle tai tekstinkäsittelyohjelmaan. Yhtiön mukaan tunniste voi säilyä myös jonkinasteisen muokkaamisen jälkeen.

Merkintä tehdään mallitasolla. Sen vuoksi sen pitäisi olla mukana riippumatta siitä, käytetäänkö tuettua mallia tavallisessa Claude-palvelussa, Claude Platform -rajapinnan kautta, Claude Codessa, Claude Coworkissa tai Claude Tagissa.

Anthropicin mukaan tekstivesileima toimii tuetuilla malleilla myös silloin, kun Claudea käytetään AWS:n, Google Cloudin tai Microsoft Foundryn kautta. Kaikki alustat ja tiedostomuodot eivät kuitenkaan tue kaikkia merkintätapoja.

Tiedostoihin lisätään alkuperätietoja

Claude käyttää tiedostojen kohdalla toista tekniikkaa. Tuettuihin kuva- ja muihin tiedostoihin voidaan liittää digitaalisesti allekirjoitettuja alkuperätietoja avoimen C2PA-standardin mukaisesti.

Tällainen metatieto voi kertoa, että tiedostoa on käsitelty Claudella, ja auttaa havaitsemaan tiedostoon myöhemmin tehtyjä muutoksia. Anthropic mainitsee tuettuina esimerkkeinä SVG-, PNG- ja JPG-tiedostot.

EU:n tekoälysäädös vauhditti muutosta

Uudistus liittyy EU:n tekoälysäädöksen 50 artiklan avoimuusvelvoitteisiin, joita alettiin soveltaa 2. elokuuta 2026. Generatiivisten tekoälyjärjestelmien tuottama tai muokkaama sisältö pitää merkitä koneellisesti tunnistettavalla tavalla silloin, kun se kuuluu sääntöjen soveltamisalaan.

Anthropic on allekirjoittanut tekoälyllä tuotetun sisällön avoimuutta koskevan EU:n käytännesäännöstön. Säännöstöön liittyminen on vapaaehtoista, mutta varsinaiset lain avoimuusvelvoitteet eivät ole.

TechCrunch huomauttaa, että myös monet muut suuret tekoäly-yhtiöt ovat sitoutuneet samaan käytännesäännöstöön. Sisällön merkitseminen on yleistymässä samaan aikaan tekstissä, kuvissa, videoissa ja musiikissa.

Tunniste ei todista tekstin tekijää

Vesileiman löytyminen ei yksin osoita, että koko sisältö olisi alun perin tekoälyn kirjoittama. Claudea voidaan käyttää esimerkiksi ihmisen tekstin oikolukemiseen, kääntämiseen, tiivistämiseen tai tiedostomuodon muuttamiseen.

Vastaavasti vesileiman puuttuminen ei todista tekstin olevan ihmisen tekemä. Tunniste voi kadota tai muuttua vaikeasti havaittavaksi, jos tekstiä muokataan voimakkaasti, käännetään, kirjoitetaan uudelleen tai yhdistetään muuhun aineistoon.

Hyvin lyhyt tekstikatkelma ei myöskään välttämättä sisällä riittävästi tietoa luotettavaan tunnistukseen. Tiedostojen alkuperämetadata puolestaan voi kadota esimerkiksi kuvakaappauksen, uudelleentallennuksen tai tiedostomuodon vaihdon yhteydessä.

Uudistus tarjoaa siis uuden vihjeen sisällön taustasta, ei aukotonta todistetta tekijyydestä. Anthropic lupaa julkaista myöhemmin tarkempia tietoja siitä, miten käyttäjät ja ulkopuoliset tahot voivat tarkistaa Claude-merkintöjä.