Varhaiskasvatuksen opettajat tyrmäävät päiväkodin johtajien kelpoisuusmuutoksen

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liiton mukaan päiväkodin johtajien kelpoisuusvaatimusten väljentämiselle ei ole tutkimuksiin tai työvoiman saatavuuteen liittyvää perustetta. Lausuntokierroksella oleva lakiluonnos mahdollistaisi uuden pätevöitymisreitin sosionomeille.

Suunnitelma päiväkodin johtajien kelpoisuusvaatimusten muuttamisesta on saanut voimakkaan vastaanoton Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitolta.

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto VOL ry kertoo tiedotteessaan vastustavansa hallituksen lakiluonnosta. Liiton mielestä muutos heikentäisi päiväkotien pedagogisen johtamisen osaamisperustaa ilman riittäviä tutkimuksellisia perusteita.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema luonnos hallituksen esitykseksi lähetettiin lausuntokierrokselle 10. heinäkuuta 2026. Lausuntoja voi antaa 21. elokuuta saakka.

Uusi reitti avautuisi ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille

Esityksen tavoitteena on muuttaa päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksia siten, että tehtävään voisi jatkossa pätevöityä myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sosionomi.

Kelpoisuuden saaminen edellyttäisi lisäksi 60 opintopisteen laajuisten kasvatustieteellisten opintojen suorittamista. Muutos perustuu hallitusohjelman kirjaukseen.

Nykyinen koulutuspolku painottaa yliopistollista kasvatustieteellistä koulutusta. Päiväkodin johtajan kelpoisuuteen edellytetään varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuuden lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkintoa ja riittävää johtamistaitoa.

Varhaiskasvatuslain nykyiset johtajakelpoisuutta koskevat vaatimukset tulevat täysimääräisesti sovellettaviksi vuonna 2030. Laissa on samalla siirtymäsäännöksiä, joiden perusteella aiemmin johtotehtävissä toimineet voivat säilyttää kelpoisuutensa.

Liitto ei näe muutokselle työvoimapoliittista tarvetta

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto katsoo, ettei kelpoisuusvaatimusten muuttamista voida perustella pätevien johtajien puutteella.

Liiton tiedotteen mukaan päiväkodin johtajan tehtäviin kelpoisia kasvatustieteen maistereita on moninkertaisesti suhteessa arvioituun tarpeeseen. VOL viittaa myös opetus- ja kulttuuriministeriössä toimineeseen työryhmään, jonka ei liiton mukaan todettu löytäneen tutkimuksellista perustetta vaatimusten muuttamiselle.

Kyseessä on kuitenkin liiton tulkinta lakimuutoksen tarpeellisuudesta. Hallituksen luonnoksen tavoitteena on puolestaan laajentaa kelpoisuuden tuottavia koulutuspolkuja ja mahdollistaa sosionomitaustaisten ammattilaisten eteneminen päiväkodin johtajiksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja täydentävien opintojen avulla.

Pedagogisen johtamisen tasosta kannetaan huolta

VOL:n keskeinen huoli koskee päiväkodin johtajan pedagogista vastuuta. Päiväkodin johtaja ei vastaa ainoastaan henkilöstöstä, taloudesta ja päivittäisestä toiminnasta, vaan myös varhaiskasvatuksen pedagogisesta laadusta.

Liiton mukaan tehtävässä tarvitaan vahvaa varhaiskasvatuksen, kasvatustieteen ja pedagogisen johtamisen osaamista. Se pelkää, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja 60 opintopisteen täydentävien opintojen yhdistelmä ei vastaisi laajuudeltaan kasvatustieteen maisterikoulutusta.

VOL:n puheenjohtaja Anna Laakkonen kuvailee esitystä poikkeuksellisen jyrkin sanoin.

"Ratkaisu on kaiken kaikkiaan tyrmistyttävä ja sivuuttaa täysin tutkimustiedon sekä alan pitkäjänteisen kehittämisen", Laakkonen sanoo tiedotteessa.

Vuoden 2018 uudistuksella erotettiin ammattiryhmien vastuita

Varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuuksia uudistettiin vuonna 2018. Uudistuksella haluttiin selkeyttää varhaiskasvatuksen opettajien, sosionomien ja lastenhoitajien koulutustaustoja, tehtäväkuvia ja vastuita.

Aiemmin samoissa tehtävissä ja samoilla nimikkeillä saattoi toimia erilaisen koulutuksen saaneita ammattilaisia. Uudessa rakenteessa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävissä painottuu pedagoginen vastuu, kun taas sosionomin osaamiseen kuuluvat muun muassa perheiden palvelut, moniammatillinen yhteistyö ja sosiaalialan näkökulma.

Laakkosen mukaan nyt valmisteltava muutos voisi hämärtää uudelleen niitä ammatillisia rajoja, joita vuoden 2018 lainsäädännöllä pyrittiin selkeyttämään.

Liitto vertaa vaatimuksia sosiaalityöntekijöiden koulutukseen

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto nostaa tiedotteessaan esiin myös vertailun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksiin.

Sosionomilta edellytetään sosiaalityöntekijän kelpoisuuden saamiseksi yliopistollisen tutkinnon ja sosiaalityön pääaineopintojen suorittamista. VOL pitää ristiriitaisena sitä, että päiväkodin pedagogiseen johtamiseen voitaisiin sen mielestä hyväksyä huomattavasti suppeampi täydentävä koulutus.

Liiton mukaan varhaiskasvatuksen johtajien osaamisvaatimuksia ei pitäisi alentaa tilanteessa, jossa päiväkotien toiminta, henkilöstöjohtaminen ja lasten tuen tarpeet ovat muuttuneet entistä vaativammiksi.

Maisterikoulutukseen pääsee myös sosionomitaustalla

VOL muistuttaa, ettei nykyinen järjestelmä sulje sosionomeja päiväkodin johtotehtävien ulkopuolelle. Sosionomitaustainen henkilö voi hakeutua yliopiston kasvatustieteen maisterikoulutukseen ja täydentää koulutustaan johtajakelpoisuuden saavuttamiseksi.

Liiton mukaan maisterikoulutus on ollut vetovoimaista ja selkeä yliopistollinen etenemisreitti on jo olemassa sekä opettaja- että sosionomitaustaisille ammattilaisille.

Hallitusohjelmaan perustuva esitys loisi tämän rinnalle ammattikorkeakoulupohjaisen reitin. Keskustelu koskeekin pitkälti sitä, tuottavatko erilaiset koulutuspolut riittävän yhdenvertaisen osaamisen vaativaan pedagogiseen johtotehtävään.

Esitys voi vielä muuttua lausuntokierroksella

Kyseessä ei ole vielä eduskunnan hyväksymä lakimuutos, vaan luonnos hallituksen esitykseksi. Lausuntokierroksen aikana ministeriö kerää näkemyksiä muun muassa koulutusalan toimijoilta, työmarkkinajärjestöiltä, kunnilta ja korkeakouluilta.

Palautteen perusteella esityksen sisältöä voidaan muuttaa ennen kuin hallitus antaa lopullisen esityksen eduskunnalle.

Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto vaatii nykyisten kelpoisuusvaatimusten säilyttämistä. Sen mukaan varhaiskasvatuksen kehittämisen pitäisi olla johdonmukaista ja perustua tutkimus-, arviointi- ja selvitystietoon lyhytaikaisten koulutuspoliittisten suunnanmuutosten sijasta.