Onnellisuus ei aina katoa suurten draamojen mukana. Usein se hiipuu pois hiljalleen – arjen pienissä valinnoissa, ajatusmalleissa ja tavoissa, jotka näyttävät ulospäin harmittomilta.
Medium-blogissa lääkäri Akshad Singi nostaa esiin neljä käyttäytymismallia, jotka kertovat siitä, että ihminen ei enää arvosta omaa onnellisuuttaan.
Psykologian mukaan kyse on usein tarpeettomasta kärsimyksestä – sellaisesta, jota voisi välttää, jos vain tunnistaisi merkit ajoissa.
1. Hän ei enää haasta itseään
Kun ihminen alkaa säännöllisesti pettää omat lupauksensa – ja vieläpä hyväksyy sen toteamalla "ei se mitään" – kyse ei ole lempeydestä, vaan itsepetoksesta. Itsetunto rapistuu, kun omalla sanalla ei ole enää arvoa. Sen sijaan pitäisi tehdä realistisia lupauksia ja pitää ne. Pienet onnistumiset ruokkivat uskoa omiin kykyihin.
2. Hän antaa muiden kirjoittaa tarinaansa
Singi vertaa elämää Google-dokumenttiin – liian moni on antanut muille muokkausoikeudet. Kun tuntematon nettikommentti tai työkaverin ohimennen heitetty arvio voi pilata päivän, ihminen on antanut tunteidensa hallinnan ulkopuolisille. Tutkimusten mukaan liiallinen ulkoisen hyväksynnän tavoittelu tekee onnellisuudesta haavoittuvaa ja vie sisäisen rauhan.
3. Hän vertaa itseään jatkuvasti muihin
Vertailu on syvälle juurtunut tapa, mutta väärin käytettynä se luo jatkuvaa tyytymättömyyttä. Jos vertaat omaa huonoa päivääsi toisen Instagram-kuvaan paratiisirannalta, häviät aina. On tärkeää oppia vertaamaan kokonaisuuksia, ei yksittäisiä hetkiä – tai jättää vertailu kokonaan. Psykologian mukaan jatkuva vertailu lisää ahdistusta ja laskee itsetuntoa.
4. Hän ymmärtää epäonnistumisen väärin
Useimmat pitävät epäonnistumista merkkinä siitä, että ovat epäonnistuneet ihmisinä. Todellisuudessa epäonnistuminen on välttämätön askel menestykseen. Ongelmana on, että vaikka ihmiset ymmärtävät tämän järjellä, he eivät muista sitä tunteissaan. Tällöin pettymys voi johtaa tarpeettomaan kärsimykseen ja pysäyttää kehityksen.
Lopuksi
Jos tunnistat nämä käyttäytymiset itsessäsi tai läheisessäsi, on aika pysähtyä. Onnellisuuden unohtaminen ei tapahdu hetkessä, mutta sen takaisin löytäminen alkaa siitä, että ottaa tarinan ohjat takaisin omiin käsiin.