Lapsuus ei ole aina huolettoman leikin ja rakkauden täyttämää aikaa. Joidenkin tyttöjen on pakko kasvaa liian nopeasti – heistä tulee perheen emotionaalisia tukipilareita, huolehtijoita tai jopa “vanhempia” omille vanhemmilleen. Tätä ilmiötä kutsutaan parentifikaatioksi, ja se jättää jälkensä, erityisesti naisen kykyyn rakastaa ja tulla rakastetuksi.

Your Tango kertoo tutkimuksiin perustuen, että liian varhain aikuistuneilla naisilla on taipumus tehdä tietyt kolme virhettä rakkaudessa – usein tiedostamattaan.

1. He eivät osaa olla täysin rehellisiä ja haavoittuvia

Kun lapsuudessa on oppinut, että rakkaus ansaitaan oman itsen uhrauksella, voi olla vaikeaa näyttää kumppanille oma todellinen minä. Vahva tarve pitää rauha yllä tai pelko hylätyksi tulemisesta johtaa siihen, että nainen ei uskalla olla aito tai haavoittuva.

Parisuhdeterapeutti Kari Rusnak muistuttaa, että "haavoittuvuus rakentaa emotionaalista läheisyyttä ja luottamusta – ja on siten välttämätöntä kestävälle rakkaudelle."

2. He uhraavat omat tarpeensa kumppaninsa hyväksi

Parentifioituneet naiset ovat tottuneet pitämään muiden huolet tärkeämpinä kuin omansa. Heistä tulee helposti parisuhteen “terapeutteja”, jotka ratkaisevat ongelmat ja kantavat vastuun. Samalla he saattavat estää toista ottamasta omaa tilaansa tai vastuuta, koska eivät kykene luottamaan toiseen täysin.

Sosiaalityöntekijä Maggie Malone kertoo, että "nämä naiset saattavat jopa hakeutua suhteisiin, joissa voivat jälleen toimia hoivaavassa roolissa – toistaen lapsuudesta tuttua dynamiikkaa."

3. He kokevat etteivät ansaitse tulla hoivatuksi

Lapsena toisten tarpeet olivat aina etusijalla. Tällöin aikuisena voi tuntua oudolta – jopa väärältä – kun joku tarjoaa tukea tai osoittaa myötätuntoa. Nainen saattaa lamaantua tai torjua auttavan käden.

Terapeutti Cheryl Groskopf sanoo, että "tällaiset naiset kokevat helposti olevansa itsekkäitä, jos ilmaisevat tarpeitaan. Heidän on vaikea uskoa, että he ovat rakkauden arvoisia."

Lopuksi: Liian nuorena aikuiseksi kasvaneet naiset ovat usein empaattisia, vastuullisia ja huolehtivia. Mutta jotta he voisivat kokea tasapainoisia ja rakastavia suhteita, heidän on opittava asettamaan rajat, luottamaan toisiin – ja ennen kaikkea: uskomaan, että heidän omat tarpeensa ovat tärkeitä ja oikeutettuja.